Billy Bremner
William ”Billy” Bremner (9. joulukuuta 1942 Stirling, Skotlanti – 7. joulukuuta 1997 Doncaster, Englanti) oli skotlantilainen jalkapalloilija.
Bremner on Leeds Unitedin kaikkien aikojen parhaaksi valittu pelaaja. Hän oli seuran kapteeni sen kultakaudella 1960- ja 1970-luvulla, jolloin seura voitti liigamestaruuden kahdesti sekä useita kotimaisia ja eurooppalaisia cup-kilpailuja. Pelaajauran jälkeen Bremner valmensi Doncaster Roversia ja Leeds Unitedia.
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ura seurajoukkueissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bremner siirtyi Skotlannista Leeds Unitediin vuonna 1959 täytettyään 17 vuotta. Sekä Arsenal että Chelsea olivat aiemmin torjuneet 165-senttisen Bremnerin tämän pienen koon vuoksi. Bremner pelasi ensimmäisen liigaottelunsa Leedsissä vuonna 1960, minkä jälkeen hänestä tuli nopeasti Don Revien valmentaman joukkueen vakiopelaaja. Leeds oli Bremnerin tullessa seuraan 2. divisioonassa, mutta Revien valmennuksessa se nousi pääsarjatasolle vuonna 1964. Seuraavalla kaudella Leeds taisteli jo mestaruudesta, mutta hävisi sen lopulta maalierolla.
Vuonna 1966 Bremneristä tuli Leedsin kapteeni, kun Bobby Collins loukkaantui. Collinsin palattua takaisin kentille kapteenius jäi Bremnerille. Leeds voitti liigacupin 1968 ja seuran ensimmäisen mestaruuden 1969. Seuraavalla kaudella Leeds taisteli kolmesta pokaalista, mutta lopulta jäi ilman palkintoja, kun Everton vei liigamestaruuden, Chelsea voitti FA Cupin uusintafinaalin ja Celtic pudotti Leedsin Euroopan cupin välierissä. Bremner kuitenkin valittiin Englannin jalkapallotoimittajien Vuoden pelaajaksi.
Leeds voitti Bremnerin johdolla Messucupin 1971, FA Cupin 1972 ja toisen liigamestaruuden 1974. Kaudella 1974–1975 Leeds pääsi Euroopan cupin finaalin, mutta hävisi sen Bayern Münchenille. Bremner pelasi tämän jälkeen vielä yhden kauden Leedsissä kunnes siirtyi sarjaporrasta alemmaksi Hull Cityyn kesällä 1976. Hän pelasi Leedsissä kaikkiaan 771 ottelua ja teki niissä 115 maalia.
Hullissa Bremner pelasi vielä kaksi kautta kunnes siirtyi pelaajavalmentajaksi Doncaster Roversiin.
Ura maajoukkueessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1965 Bremner pääsi ensimmäistä kertaa edustamaan Skotlannin maajoukkuetta. Hänestä tuli maajoukkueen kapteeni ja hän oli mukana Skotlannin kaataessa hallitsevan maailmanmestarin Englannin tämän kotikentällä 1967. Bremner oli Skotlannin kapteeni myös 1974 MM-kisoissa. Hänen maajoukkueuransa päättyi Tanskaa vastaan 1975, kun hän sai ottelun jälkeisestä baarijuhlinnasta elinikäisen kiellon maajoukkueeseen yhdessä neljän muun pelaajan kanssa. Kielto poistettiin vuotta myöhemmin, mutta Bremner ei enää pelannut maajoukkueessa. Hän ehti pelata 54 maaottelua, joissa hän teki kolme maalia[1].
Pelityyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bremner pelasi yleensä keskikentällä, mutta joskus myös liberona. Hän oli taitava, mutta pelasi myös erittäin kovaa. Hän oli tunnettu taklauksistaan ja äkkipikaisuudestaan. Bremner muun muassa sai 11 ottelun pelikiellon tapeltuaan Kevin Keeganin kanssa ja otti yhteen Dave Mackayn kanssa 1966 taklattuaan ensin tätä. Mackayn tapauksesta otettu valokuva on yksi aikakauden tunnetuimmista jalkapallokuvista Englannissa. Sunday Times kuvasi Bremneriä "10 stoneksi piikkilankaa".
Valmennusura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bremner valmensi Doncasteria seitsemän kautta, joiden aikana hän pelasi itse muutaman ottelun. Leeds oli tällä välin pudonnut 1. divisioonasta ja 1985 Bremner palkattiin nostamaan seura takaisin pääsarjatasolle. Tässä Bremner ei kuitenkaan onnistunut. Parhaimmillaan Leeds pääsi karsimaan noususta Charltonia vastaan 1987, mutta hävisi ratkaisevan ottelun jatkoajalla. Samalla kaudella Leeds pääsi FA Cupissa välieriin, mutta seuraavana kauden jälkeen Bremner erotettiin nousun jäätyä haaveeksi. Hän palasi vielä muutamaksi kaudeksi Doncasteriin kunnes lopetti valmentajana 1991.
Jalkapallouran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lopetettuaan valmennuksen Bremneristä työskenteli radiossa, televisiossa ja kolumnistina. Hän oli myös kysytty puhuja päivällisjuhlilla. Bremner kuoli sydänkohtaukseen kaksi päivää ennen 55-vuotissyntymäpäiväänsä.
Kunnianosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bremner on saanut lukuisia kunnianosoituksia urastaan jalkapallossa. Hänet on valittu Leedsin kaikkien aikojen parhaaksi pelaajaksi ja hänen kunniakseen on pystytetty patsas Leedsin kotikentälle Elland Roadille.
Bremner on sekä englantilaisen jalkapallon Hall of Famen että skotlantilaisen jalkapalloilun Hall of Famen jäsen.[2][3] Hänet on valittu myös Englannin liigan 100 legendan joukkoon 1998.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brewin, John: Billy Bremner, Leeds legend 5.12.2008. ESPNsoccernet. Arkistoitu 22.1.2009. Viitattu 30.1.2009. (englanniksi)
- Shaw, Phil: Scotland lose Bremner the braveheart 8.12.1997. The Independent. Viitattu 30.1.2009. (englanniksi)
- Profile: Billy Bremner BBC. Viitattu 30.1.2009. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mamrud, Roberto: Scotland - Record International Players 5.7.2018. RSSSF. Viitattu 8.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Billy Bremner English Football Hall of Fame. Arkistoitu 4.5.2009. Viitattu 30.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Scottish Football Hall of Fame 2004 inductees scottishhealthawards.com. Arkistoitu 23.7.2012. Viitattu 30.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Football Legends list in full 5.8.1998. BBC. Viitattu 30.1.2009. (englanniksi)
Edeltäjä: Eddie Gray |
Leeds Unitedin päävalmentaja 1985–1988 |
Seuraaja: Howard Wilkinson |