Bežanitsyn ylänkö

Bežanitsyn ylänkö (ven. Бежаницкая возвышенность, Bežanitskaja vozvyšennost, vir. Bežanitsõ kõrgustik) on pieni ylänkö Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella lähellä Valko-Venäjän rajaa.^[1][a]

Ylänköalue sijaitsee pääasiassa Venäjän puolella, mutta lähellä sekä Latvian että Valko-Venäjän rajaa. Ylängön korkein alue sijaitsee Venäjällä Pihkovan alueella. Soikean alueen pinta-alaksi on ilmoitettu 4 130 neliökilometriä. Sen pituus kaakko-luode-suunnassa on 86 kilometriä ja leveys 35–45 kilometriä. Ylänkö kohoaa tasangolta, jonka korkeus on pohjoisessa 100–120 metriä mpy. ja eteläpuolella 140–180 metriä merenpinnasta. Ylängön rinteet erottuvat paikoin selvinä ja sen rinteiden korkeusero voi olla jopa 50–60 metriä. Ylängön lakialue sijaitsee 140–180 metrin korkeudessa. Korkeimmat huiput ovat Lobno (ven. Лобно), jonka huippu kohoaa 337,9 metriä mpy., ja Lipnitskaja (ven. Липницкая), joka kohoaa 339,1 metriä mpy. Lähes kolmasosa ylänköalueesta on sekametsien peitossa ja alempana löytyy myös tammilehtoja.^[a]

Ylängön pohjoispuolella sijaitsee Novorževin piirin keskustaajama Novoržev ja kaakkoispuolella Novosokolnikin piiri keskustaajama Novosokolniki. Näiden välisellä ylänköalueella ja sen reunalla sijaitsee joukko eri piireihin kuuluvia kyliä ja taajamia. Ylänköalueen itäreunaa seuraa Dnosta etelään kulkeva rautatie, jonka varrella sijaitsevat Bežanitsy, Loknja, Krestilovo (ven. Крестилово), Bašovo (ven. Башово) ja Nasva (ven. Насва). Rautatien risteyskohta sijaitsee Novosokolnikissa, josta länteen päin kulkevan rautatien pohjoispuolella sijaitsevat Runovo (ven. Руново) ja Alol (ven. Алоль). Ylängön länsipuolella sijaitsee Velikajan jokilaakso, missä sijaitsevat Zvony (ven. Звоны) ja Opotška, joka on Opotškan piirin keskustaajama. Korkealla ylängöllä ovat vielä pienet kylät Vjaz (ven. Вяз), Glbkoje (ven. Глбокое), Kudever (ven. Кудеверь). Bežanitsyn ylänkö on lukuisten järviensä vuoksi suosittu lomakohde.^[a][b]

Ylänkö on lähteenä monien vesistöjen joille. Pohjoiseen virtaavan Velikajan valuma-alueen joista saa ylängöllä alkunsa valuma-alueen pääuoma Velikaja ja siihen laskevat sivujoet Sorot, Šest, Kudka, Nevedrjanka ja Alolja. Sorotjoen sivujoki Lsta (ven. Льста) vastaa suurimmasta osasta Sorotiin ylänköalueelta tulevasta vedestä. Sorotin lähdejärvi Mihalkinskoje sijaitsee heti ylängön pohjoispuolella, ja järveen laskee rinteiltä kolme ojaa.^[a][1]

Lovatjoki ja eräät sen latvaosien sivujoet, kuten esimerkiksi Loknja, Polist, Nasva (ven. Насва), alkavat ylängöltä.^[a][1]

Väinäjoki virtaa Valko-Venäjällä ylängön eteläpuolelta ohitse kohti länttä ja se laskee siellä Itämeren Riianlahteen. Ylängön eteläosasta tulee jokia, jotka laskevat lopulta Drysyn järveen (ven. Дрысы) ja josta Väinäjoen sivujoki Drissa (ven. Дрисса) saa alkunsa.^[a][1]

Ylängöllä on yli 500 järveä tai lampea. Niiden vesiala on noin 6 % ylängön pinta-alasta. Järvissä viihtyy monia kalalajeja.^[a]

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Бежаницкая возвышенность