Baijerin kuningaskunta

Baijerin kuningaskunta Königreich Bayern
1806–1918
lippu vaakuna
Baijerin kuningaskunta vuonna 1815.
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Pääkaupunki	München
Pinta-ala
– yhteensä	75 865 km²
Väkiluku (1910)	6 524 372
– väestötiheys	86 / km²
Uskonnot	katolisuus, protestanttisuus
Valuutta	Baijerin guldeni (1806–1873) kultamarkka (1873–1914) paperimarkka (1914–1918)
Tunnuslause	In Treue fest
Kansallislaulu	”Bayernhymne”
Edeltäjät	Baijerin vaaliruhtinaskunta Würzburgin hiippakunta
Seuraajat	Baijerin vapaavaltio Münchenin neuvostotasavalta
Infobox OK

Baijerin kuningaskunta (saks. Königreich Bayern) oli perustuslaillinen monarkia vuosina 1806–1918 nykyisen Saksan alueella. Sen pääkaupunki oli München.

Baijerin vaali­ruhtinas­kunnasta tuli kuningaskunta vuonna 1806, kun Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta lakkautettiin Napoleonin sotien yhteydessä. Napoleonin ja Frans II:n edustajien tapaninpäivänä 1805 solmiman Pressburgin rauhan ehtoihin kuului, että eräät Napoleonin kanssa liittoutuneet Saksan ruhtinaskunnat korotettaisiin kuningaskunniksi. Baijerin vaaliruhtinas omaksui kuninkuuden ja hallitsijanimen Maksimilian I virallisesti 1. tammikuuta 1806.^[1] Baijeri oli yksi Napoleonia tukeneen Reinin liiton (1806–1813) perustajajäsenistä.^[2]

Saksan yhdistyessä Preussin johdolla keisarikunnaksi vuonna 1871 Baijerista tuli yksi Saksan osavaltioista, jonka kuningas oli keisarin alaisuudessa. Kuningaskunnan nykyinen seuraajavaltio on Baijerin vapaavaltio, joka syntyi Saksan muututtua tasavallaksi vuonna 1918.^[2]

• Maksimilian I Joosef (1806–1825)
• Ludvig I (1825–1848)
• Maksimilian II (1848–1864)
• Ludvig II (1864–1886)
• Otto I (1886–1913)
• Ludvig III (1913–1918)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baijerin kuningaskunta Wikimedia Commonsissa