Batmobile

Batmobile tai Lepakkoauto on fiktiivisen supersankari Batmanin käyttämä auto. Se on Batmanin useimmin käyttämä ja tunnetuin kulkuneuvo, josta on lukuisia eri versioita sarjakuvissa, elokuvissa, tv–sarjoissa ja videopeleissä.^[1]

Vuosikymmenten mittaan Batman–sarjakuvissa on esiintynyt yli 200^[1] erilaista Batmobilea.^[2]

Ensimmäisen kerran Batmanin käyttämä auto esiintyy Detective Comics–lehden numerossa 27, Bob Kanen piirtämässä tarinassa The Case of the Chemical Syndicate. Kyseessä on Bruce Waynen punainen coupe, jossa ei ole mitään erityisominaisuuksia.^[3]

Detective Comics–lehden numerossa 30, Bob Kanen ja Sheldon Moldoffin piirtämässä tarinassa The Return of Doctor Death Batmanin käytössä on punainen, tilaustyönä rakennettu tehokas auto, joka muistuttaa muuten aiempaa, mutta siinä on hyvin pitkä keula.^[4]

Vuoden 1940 tarinoissa Batmanin ajoneuvona on tummansininen tehokas roadster-avoauto, jollainen myös tuhoutuu Batman–lehden numero 2 tarinassa Joker Meets Cat–Woman sytyttyään palamaan puuhun törmäyksen seurauksena.^[5]

Nimitystä Batmobile käytettiin ensi kerran vuonna 1941 Detective Comics–lehden numerossa 48^[6], Bob Kanen piirtämässä tarinassa The Secret Cavern^[7], jossa Batman käytti punaista, tehokkaalla ahdetulla moottorilla varustettua avoautoa. Ilmeisesti Cord 810/812-malliin perustuvassa autossa oli esteiden murtamista varten vahvistettu keula, jota koristi kullanvärinen lepakkoa esittävä figuuri^[6].

Myöhemmin vuonna 1941 Jerry Robinsonin piirtämässä Batman–lehden numeron 5:n tarinassa The Riddle of the Missing Card, esiintyi ensimmäinen tehtäväänsä ulkoisestikin muokattu Batmobile. Mustan, tai tumman sinisen, sinisillä kylkiraidoilla koristetun, ahdetulla moottorilla varustetun auton keulassa oli sittemmin lukuisissa Batmobilen sarjakuvaversioissa käytetty lepakon päätä muistuttava suojakilpi, sivuiltaan umpinaiset aerodynaamiset lokasuojat ja katolla lepakonsiipimäinen pystyevä. Panssaroidussa autossa ei ollut näkyviä ajovaloja. Tarinassa se tuhoutui syöksyttyään takaa-ajon aikana rotkoon.^[8]

Tämä Batmobile-malli säilyi pienillä muutoksilla käytössä vuoteen 1950 saakka. Autoon lisättiin ajovalot ja sen koristeraitojen paikka ja väri vaihteli kulloisenkin piirtäjän mukaan. Vuonna 1943 Batman-lehden numerossa 20 Batmobile oli ensimmäisen kerran Jack Burnleyn piirtämässä lehden kansikuvassa, tällä kertaa punaisen koristeraitojen kanssa yleisemmin käytettyjen sinisten sijaan.^[9] Sanomalehtien mustavalkoisissa päivittäis-stripeissä ja värillisissä viikonlopun jatkosarjoissa kaappariovisen auton kattosiipi oli hiukan erilainen ja siinä oli etupuskuri.^[10]

Vuoden 1948 Detective Comicsin ja Batmanin joissain Dick Sprangin piirtämissä tarinoissa esiintyi auton ajanmukaistettu versio. Sotaa edeltäneen ajan erillisten lokasuojien ja niiden välisen astinlaudan sijaan auto oli uuden muotoilun mukaisesti sileäkylkinen, muistuttaen ehkä eniten kyseisen vuoden Hudsonia. Detective Comicsin numeron 147 tarinassa autossa oli vedessä kulkemista varten sisään vedettävät potkurit ja ilmalla täytetyt kelluntatankit.^[11]

Vuoden 1941 Batmobile esiintyy kahdesti Batman–lehden kannessa, numeroissa 20/1944 ja 47/1948^[12], ja Detective Comicsin kannessa numerossa 105/1945^[13].

Vuoden 1950 Detective Comicsin numerossa 156, Dick Sprangin piirtämässä tarinassa The Batmobile of 1950!, Batman suunnittelee ja rakentaa uudistetun Batmobilen edellisen tuhouduttua takaa-ajossa.

Myös lehden kansikuvassa rakennekaavioineen esiintyvän kaksipaikkaisen auton muovikupuinen ohjaamo on varustettu takaosaan sijoitetulla rikoslaboratoriolla, televisioruudulla ja tutkanäytöllä. Katolla on lepakkoevän eteen sijoitettu etsintävalo, jolla voi myös heijastaa Bat-Signalin ja sen nokkakilvessä on esteiden murtamiseen tarkoitettu terä.^[14] Lisäksi auton molemmissa takalokasuojissa on hetkelliseen vauhdin kiihdytykseen tarkoitetut raketit.^[15] Tämä Batmobile esiintyy Detective Comicsin kannessa numerossa 156/1950^[13] ja Batman–lehden kannessa numerossa 92/1955^[12].

Seuraava suurempi Batmobilen muodonmuutos tapahtui vuonna 1954 Detective Comicsin numerossa 204, Sheldon Moldoffin piirtämässä tarinassa The Man Who Could Live Forever. Edeltäjäänsä laatikkomaisemmassa autossa ei enää ollut rikoslaboratoriota, ainoastaan kaksipaikkainen muovikuvun peittämä ohjaamo.^[16] Batman–lehden numeron 98/1956 tarinassa Secret of the Batmobile esitellään kolme Batmanin ja Robinin autolle tekemää tilanteen mukaista muutosta. Hurrikaanissa selviämiseksi he kiinnittävät sen kylkiin painoa lisäävät teräslevyt, tulvakäyttöön auto lasketaan amfibioalustalle ja lumessa kulkemiseksi etupyörät korvataan suksilla ja takapyörät telaketjuilla.^[17] Lehden numeron 96/1955 tarinassa The Third Alarm for Batman! he muuttavat tuhopolttoja selvittääkseen Batmobilen paloautoksi.^[18]

Tämä Batmobile esiintyy Detective Comicsin kannessa numeroissa 223/1955, 233/1956, 257/1958, 263/1959, 266/1959, 276/1960, 280/1960, 292/1961 ja 315/1963^[13], ja Batman–lehden kannessa numeroissa 96/1955, 108/1957^[12].

1950-luvun Batmobilet esiintyivät uudelleen The Brave and the Bold–lehden numerossa 182/1982 Jim Aparon piirtämissä kansikuvassa ja tarinassa Interlude on Earth-Two, sekä 200/1983 Jim Aparon piirtämässä kansikuvassa ja Dave Gibbonsin piirtämässä tarinassa Smell of Brimstone, Stench of Death!.^[19]

1960–luvun alussa Batman–sarjakuvien myynnin lasku johti niiden tyylin ajanmukaistamiseen. Vuonna 1964 Batman–lehden numeron 164 tarinassa Two-way Gem Caper!, uusi piirtäjä Carmine Infantino esitteli muiden muutosten ohella uuden Batmobilen, kaksipaikkaisen avoauton, jonka takalokasuojissa oli lepakkosiivet ja konepeltiin oli maalattu lepakonpäämerkki. Pinnavanteisen auton kojelaudan lokerossa oli puhelin, jolla sai suoran yhteyden komisario Gordoniin.^[20] Tämä Batmobile esiintyy Detective Comicsin kannessa numerossa 340/1965^[13].

Vuoden 1966 lopulla Detective Comicsin numerossa 358, Sheldon Moldoffin piirtämässä tarinassa The Circle of Terror! esiteltiin edeltäjästään hiukan muokattu versio Batmobilesta. Näkyvimmät muutokset olivat aiemmista autoista tuttu keulan erillinen lepakonpää-kilpi maalatun kuvion sijaan ja tuulilasin muotoilu kahdeksi kuplalasiksi.^[21] Tämä Batmobile esiintyy Batman–lehden kannessa numerossa 191/1967^[12].

Vuoden 1966 The Brave and the Bold–lehden numeron 68 Mike Sekowskyn piirtämän tarinan Alias the Bat-Hulk, Batmobile perustuu Jaguar XKE/E-type roadsteriin. Auton konepeltiin on maalattu lepakonpää-tunnus ja takalokasuojiin on kiinnitetty peräsiivekkeet, erikoisvarusteena on televisioyhteys komisario Gordoniin. Auto tuhoutui Jokerin aiheuttamassa kolarissa.^[22]

Vuoden 1967 The Brave and the Bold–lehden numeron 70 Johnny Craigin piirtämässä Batman ja Hawkman-tarinassa Canceled: 2 Super-Heroes!, Batmobilen poliisiradiolla varustetun ohjaamon kattaa muovikupu ja sen renkaat ovat luodinkestävät.^[23] Sama konepeltiin maalatulla lepakonpäällä ja takasiivekkeillä varustettu auto on käytössä myös lehden numeron 71 George Pappin piirtämässä tarinassa Wrath of the Thunderbird^[19].

Vuoden 1967 huhtukuussa Detective Comicsin numerossa 362, Sheldon Moldoffin piirtämässä tarinassa The Night Batman Destroyed Gotham City esiintyi ensimmäinen Batman-tv-sarjan autosta vaikutteita saanut Batmobile. Edeltäjäänsä kookkaampi malli oli varustettu kahdeksi kuplalasiksi muotoilulla tuulilasilla, suurilla korin vyötärölinjan ylä- ja alapuolisilla lepakkosiivillä ja sarjakuva-edeltäjistään tutulla nokan lepakonpää-kilvellä. Aikakauden muskeliautojen tapaan vuoteen 1969 asti käytetyssä autossa oli neljä etulyhtyä päällekkäin asetettuina.^[24]

Vuonna 1968 edellämainitun lisäksi, eri lehtien Batman-tarinoissa esiintyi neljä muuta versiota Batmobilesta. Kolme niistä perustui suurelta osin tv-sarjan autoon.^{[25][26][27][28]}

Vuosikymmenen vaihteessa Batmobile koki jälleen suuren muutoksen. Bruce Wayne muutti kartanostaan penthouse-asuntoon Gotham Cityssä ja uudeksi huomaamattomaksi Batmobileksi tuli Detective Comicsin numeron 396 tarinassa The Brain Pickers! ajan superautoja muistuttanut auto. Lokinsiipi-ovisen auton erikoisvarusteita ovat luodinkestävä kori ja ikkunat, jotka ovat myös sisälle näkemisen estävää peililasia, nokan hydrauliset törmäyksenvaimentajat ja perän savuverhon kehittäjät, sekä Batmanin varustevyön mikro-ohjaimella toimiva kauko-ohjaus^[29].^[30] Vuoden 1970 Batman-lehden tarinassa This Murder Has Been...Pre-Recorded! esiintyi etu- ja takalokasuojiltaan muokattu versio tästä Batmobilesta.^[31]

1970–luvulla eri lehtien Batman-tarinoissa oli käytössä 22 eri Batmobilea, joista suuri osa oli täysin tai lähes vakiomallisia autoja ilman erityisiä ulkonäkömuokkauksia.^[1]

1980–luvulla eri lehtien Batman-tarinoissa oli käytössä 12 eri Batmobilea, joista osa oli täysin tai lähes vakiomallisia autoja ilman erityisiä ulkonäkömuokkauksia.^[1]

1990–luvulla eri lehtien Batman-tarinoissa oli käytössä 39 eri Batmobilea, joista osa perustui 1950-luvun Batmobileihin.^[1]

2000–luvulla eri lehtien Batman-tarinoissa oli käytössä 77 eri Batmobilea, joista osa perustui 1950-luvun Batmobileihin.^[1]

2010–luvulla eri lehtien Batman-tarinoissa oli käytössä 42 eri Batmobilea.^[1]

Vuoden 1943 15-osaisessa sarjaelokuvassa Batman käytti autonaan Bruce Waynen 1939 Cadillac Series 75 Convertible–avoautoa, joka toimi kuomu ylhäällä Batmobilena.^[32]

Vuoden 1949 15-osaisessa sarjaelokuvassa Batman käytti autonaan Bruce Waynen 1949 Mercury Convertible–avoautoa, joka toimi kuomu ylhäällä Batmobilena.^[33]

Vuoden 1966 Batman-elokuvaan ja sitä seuranneeseen tv-sarjaan Batmobilen suunnitteli erikoisautojen rakentaja George Barris.^[34]

Barris osti 1960-luvun alussa valmistajalleen tarpeettomaksi käyneen, huonokuntoisen Lincoln Futura-konseptiauton^[35] yhdellä dollarilla^[36], sillä valmistaja ei ollut koskaan rekisteröinyt sitä, joten siihen ei voinut saada liikennevakuutusta.

Vuonna 1966 Barris sai tuottaja William Dozierilta^[35] tilauksen valmistaa Batmobile Batman-elokuvaan ja sitä seuranneeseen Lepakkomies-televisiosarjaan kolmessa viikossa^[35], koska toimeksiannon aiemmin saanut automuotoilija Dean Jeffries ei pystynyt valmistamaan autoa televisioyhtiön toivomassa aikataulussa. Futura muokattiin Jeffriesin ideoiden mukaiseksi 15 päivässä 15 000 dollarin budjetilla^[36], Bill Cushenberryn tehdessä muutoksessa tarvitut peltityöt.

Batmobile oli varustettu muun muassa autopuhelimella ja auton voimanlähteeksi kerrottiin atomivoima^[37].

Barris valmisti myös kolme lasikuitukorista kopiota näyttely- ja mainoskäyttöön^[35] Ford Galaxien alustalle, ja hankki myöhemmin vielä neljännen, vuoden 1958 Ford Thunderbirdin alustalle rakennetun metallikorisen version. Myöhemmin on valmistettu lukuisia Batmobile-kopioita keräilijöille ja autoharrastajille.

Alkuperäinen Batmobile jäi Barrisin omistukseen ja oli esillä hänen museossaan, kunnes se huutokaupattiin vuonna 2013 4,62 miljoonalla dollarilla Scottsdalessa Arizonassa^[35].

Vuonna 2016 auto siirtyi keräilijä David Andersonille Virginiaan^[38], joka omistaa myös ensimmäisen Barrisin tekemän Batmobile-kopion (Batmobile #2)^[39].

Tim Burtonin Batman ja Batman – paluu -elokuvissa käytettiin niitä varten suunniteltua, 1967 Chevrolet Impalan alustalle rakennettua^[40] Batmobilea. Sen varustukseen kuuluivat muun muassa suojakilvet, kauko-ohjaus sekä jälkimmäisessä elokuvassa auton pohjasta laskeutuva pilari, jonka avulla auto pystyy tekemään 180 asteen käännöksen paikallaan.^[41]

Se esiintyi myös vuoden 2023 The Flash –elokuvassa.

Batman Forever–elokuvan Batmobile on tuotantosuunnittelija Barbara Lingin, ajoneuvojen suunnitteluun erikoistuneen Tim Flatteryn ja erikoistehostesuunnittelija Tommy Fisherin, sekä auton valmistaneen TFX–yhtiön Allen Piken ja Charley Zurianin yhteistyötä.

Lingin mukaan suunnittelun perustana oli tallenne tuulitunnelissa lentävästä lepakosta ja Batman–sarjakuvien vuoden 1941 Batmobile.

Hiilikuidusta ja epoksista valmistetun auton rakentaminen kesti kaikkiaan neljä kuukautta. ^[42]

Batman & Robin–elokuvan Batmobile oli jälleen tuotantosuunnittelija Barbara Lingin sekä auton valmistaneen TFX–yhtiön yhteistyötä. Lingin mukaan suunnittelun perustana oli tällä kertaa Jaguar D–tyyppi ja Delahane 165, sekä varhaisissa Batman–sarjakuvissa esiintyneet avomalliset Batmobilet.^[43]

Christopher Nolanin ohjaamassa trilogiassa Batman käyttää Tumbler–nimellä kutsuttua Wayne Enterprises-yhtiön valmistamaa sotilasajoneuvon prototyyppiä.

Yön ritari -elokuvassa Batmobilen tuhoutuessa sen eturenkaista muodostuu Batpod tai Batcycle nimillä tunnettu moottoripyörä.

Batman v Superman: Dawn of Justice, Justice League, Zack Snyder’s Justice League ja Suicide Squad elokuvissa käytettiin pääosin samaa niitä varten rakennettua, Patrick Tatopoulosin suunnittelemaa Batmobilea.^[44]

The Batman -elokuvassa käytettiin sitä varten suunniteltua ja rakennettua Batmobilea. Ash Thorpin^[45] suunnitteleman auton muotoilu perustuu muun muassa vuoden 1969 malliseen Dodge Chargeriin, jollaisesta sen katto on otettu.^[46]

Batwoman-tv-sarjassa Batmobilena on Chevrolet Corvetten C7–malli.^[47]

• 1966batmobile.com