Bodenin linnoitus

Bodenin linnoitus on vahvasti linnoitettu taisteluasema Bodenin kunnassa lähellä Bodenin kaupunkia Pohjois-Ruotsin Norrbottenissa. Se sijaitsee 35 km:n etäisyydellä rannikolta. Linnoituksen oli tarkoitus olla strateginen taisteluasema ja joukkojen komentopaikka. Se rakennettiin torjumaan Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton luomaa sivustauhkaa, jos se olisi ryhtynyt hyökkäykseen Ruotsia vastaan Suomen alueen kautta. Linnakkeen rakentaminen aloitettiin vuonna 1900, jolloin Suomen suuriruhtinaskunta oli vielä osa Venäjää. Linnoitus valmistui kokonaisuudessaan 1916.

Enimmillään linnoitukseen oli sijoitettuna 16 000 sotilasta toisen maailmansodan aikana. Ruotsi ei osallistunut sotaan, joten linnoituskaan ei ole ollut varsinaisessa taistelukäytössä. Se pysyi käytössä ja miehitettynä aina vuoteen 1998.

Linnaketta modernisoitiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Uusien aseiden ja sodankäynnin huomattava kehitys kylmän sodan aikana kuitenkin vähensi suuresti kiinteiden linnakkeiden merkitystä. Nykyaikaiset aseet kuten risteilyohjukset ja täsmäpommit sinetöivät Bodenin linnoituksen kohtalon niiden osoitettua tehonsa Persianlahden sodassa 1991. Mjösjöbergetin linnake oli lakkautettu jo vuonna 1979. Suurimmaksi uhkatekijäksi koetun Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa linnoituksen alasajo kokonaisuudessaan alkoi. Viimeiset harjoitusammunnat Rödbergetin patterilla suoritettiin 31. joulukuuta 1997, ja tarkalleen vuotta myöhemmin linnoitus lakkautettiin palveltuaan 90 vuotta.

Kaikki viisi linnaketta ja kolme patteria, Leåkersberget, Norra Åberget ja Södra Slumpberget, ovat julistettu suojelukohteiksi. Kaksi linnaketta, Rödberget ja Åberget, ovat käytössä, ensin mainittuun matkailijat pääsevät tutustumaan opastetuilla kierroksilla. Yritykset voivat varata sen tiloja myös kokouskäyttöön. Vuonna 2002 arvioitiin kävijämääräksi 10 000 vuodessa.

Koska Bodenin linnoitus sijaitsi aiemmin tarkkaan eristetyllä sotilasalueella, kiersi siitä ihmisten keskuudessa monenlaisia huhuja ja muita tarinoita. Ne olivat yleensä mielikuvituksen tuotetta mutta osa niistä on myös vahvistettu. Yksi huhu kertoi, että linnakkeista olisi kyetty ampumaan aina Luulajan satamaan asti, 40 kilometrin etäisyydelle, mutta todellisuudessa tykkien kantama jäi vain alle puoleen siitä. Toinen laajalle levinnyt huhu kertoi että kaikki linnoitukseen kuuluvat erilliset linnakkeet olisivat yhteydessä toisiinsa maanalaisin tunnelein. Yksi linnoitukseen liittyvä huhu on sittemmin vahvistettu, nimittäin siellä on säilytetty Ruotsin kultavarantoa. Noin kolmannes Ruotsin 280 tonnin kultavarannosta oli sijoitettuna Degerbergetin linnakkeeseen vuodesta 1941 vuoteen 1982.

Linnakkeen kokonaiskustannukset olivat aikanaan noin 20 miljoonaa Ruotsin kruunua, eli noin 75 miljoonaa euroa vuoden 2008 tasossa, jos laskennassa käytetään kuluttajahintoihin perustuvia kertoimia. Todellisiksi kustannuksiksi on tästä huolimatta arvioitu lähes 375 miljoonaa euroa. Riippumatta kustannusten todellisesta määrästä, linnoitusta on pidetty mahtailevana ja suuruudenhulluna, sitä on myös kutsuttu edeltävän vuosisadan JAS -projektiksi. Tästä huolimatta jotkut ovat sitä mieltä että linnoitus piti Ruotsin erossa kahdesta maailmansodasta. Sen olemassaolo oli kuitenkin huomattava psykologinen tekijä ihmisten mielissä sodan varjossa.

• 
  Kranaatinheittimen asema
• 
  Tykkitorneja
• 
  Miehistön makuusali linnakkeessa

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bodenin linnoitus.