Akseli Routavaara
Akseli Anselmi (Anshelm) Routavaara, sukunimi vuoteen 1928 Rosvall (23. maaliskuuta 1901 Oulu – 17. toukokuuta 1954 Turku)[1] oli suomalainen päätoimittaja, opettaja ja tietokirjailija.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Routavaaran vanhemmat olivat vahtimestari Oskar Vilhelm Rosvall ja Anna Pieniniemi ja ouoliso vuodesta 1922 Helmi Grönlund. Opettaja, historioitsija Reino Routavaara oli hänen veljensä.[2] Akseli Routavaara pääsi ylioppilaaksi 1918 ja osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten joukoissa sekä 1919 Aunuksen retkeen.
Routavaara oli oululaisessa Kaiku-lehdessä toimittajana 1919 ja toimitussihteerinä 1920. Hän oli sitten toimittajana Liitto-lehdessä 1920–1921 sekä toimitussihteerinä Pohjolan Sanomat-lehdessä 1921–1927 ja Perä-Pohja-lehdessä 1927–1928. Tämän jälkeen Routavaara oli Kaleva-lehden 2. toimitussihteerinä 1928–1929 ja Keskisuomalainen-lehdessä 1. toimitussihteerinä 1929–1932 ja uutistoimittajana 1932–1939. Hän oli sitten Sisä-Suomi-lehden päätoimittaja 1939–1944, Kansallisen Kokoomuspuolueen keskustoimiston sanomalehtisihteeri 1944–1947, Uusi Suomi-lehden artikkelitoimittaja 1947–1952 ja viimeksi turkulaisen Uusi Aura-lehden päätoimittaja 1952–1954.
Routavaara toimi myös pikakirjoituksen opettajana Jyväskylän kauppakoulussa 1932–1944, Jyväskylän lyseossa 1933–1944 ja Jyväskylän kansalaisopistossa 1935–1944. Routavaara kirjoitti muun muassa journalismin alkeisoppikirjan Minusta tulee toimittaja ja bibliografian Suomen sanomalehdistö 1771–1932.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen sanomalehdistö 1771–1932 : bibliografinen esitys. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1935
- Maalaisliiton sanomalehdistö 1906–1936, teoksessa Heräävä maaseutu : Maalaisliiton 30-vuotisjuhlakirja, Nide 3 ; toim. Artturi Leinonen. Maalaisliiton keskushallinto, Vaasa 1936
- Minusta tulee toimittaja – alkeistietoa sanomalehtialalta. Gummerus 1944, 2. painos 1951
- Maalaisliitto ja kolmisopimus. Kansallinen kokoomuspuolue, Turku 1948
- Kokoomuspuolueen synty ja esivaiheita. Kansallisen kokoomuspuolueen keskustoimisto, Helsinki 1949
- Kolme vuosikymmentä Kansallisen Kokoomuspuolueen vaiheita 1918–1948. Kansallisen Kokoomuspuolueen keskusliitto, Helsinki 1949
- Lehdistö ja puoluetoiminta. Kansallisseurojen luentosarja 1949, 10-11. Kansallisen kokoomuspuolueen keskustoimisto, Helsinki 1949
- Parlamentarismi. Kansallisen kokoomuspuolueen keskustoimisto, Helsinki 1949
- Valtiolliset ja kunnalliset vaalit. Kansallisen kokoomuspuolueen keskustoimisto, Helsinki 1949
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Porvarillisen työn arkisto: elämäkerrat: Routavaara, Akseli (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 19.5.1954, s. 2.
- ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 720. (Viitattu 5.5.2019)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Akseli Routavaaran elämäkerta Kansallisbiografiassa
- Akseli Routavaara : Ankarat ajat Pohjois-Suomessa sata vuotta sitten, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 14.05.1933, nro 20, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Akseli Routavaara : Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu aloitti toimintansa 75 vuotta sitten Jyväskylässä, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 24.09.1933, nro 39, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|