Akkutesteri

Akkutesteri on mittalaite, jolla mitataan akun kuntoa tai varaustilaa. Mittaamiseen on useita erilaisia mittalaitteita.

Nykyaikaisen testerin toiminta perustuu akun sisäisen impedanssin määrittämiseen. Tietämällä samanlaisen uuden akun sisäinen vastus ja vertaamalla sitä mitattuun tulokseen voidaan määrittää akun toimintakunto. Mittaukseen käytetään noin 1 kHz:n taajuista vaihtojännitettä ja virtana noin 50 mA. Vastusarvo kasvaa ajan mittaan, esimerkiksi akunlevyjen korrosioidessa ja elektrolyytin heikentyessä. 100 Ah:n akun vastus on luokkaa 1 mΩ ja 1000 Ah:n akun 0,13 mΩ.^lähde? Akun kunto on heikko, kun vastusarvo on kasvanut 1,5–2-kertaiseksi uuteen akkuun nähden. Lisäksi testeri mittaa jännitteen, joka ei saa olla testeriin asetettua arvoa alempi. Vastusarvo vaihtelee merkittävästi akun varaustilasta riippuen, joten mittaus tulee aina suorittaa esimerkiksi täyteen ladatulle akulle. Vastus riippuu myös lämpötilasta, joten mittaus on syytä suorittaa aina esimerkiksi huoneenlämmössä. Akkua ei tarvitse irrottaa virtapiiristä mittauksen ajaksi. Pienestä vastusarvosta johtuen mittaus tulee suorittaa aina samasta kohtaa, jolloin liitokset tai lyijynavan vastus ei vaikuta mitattuun vastusarvoon. Li-ion- ja joskus Ni-MH-akussa voi olla sarjaankytkentä PTC-suojavastukseen ja/tai FET-virranrajoitukseen, jolloin akkutesterillä niitä ei voi täsmällisesti mitata.

Kuormitustestauksessa akkua puretaan, kunnes sen jännite laskee arvoon, joka vastaa lähes täysin puretun akun jännitettä. Akun kapasiteetti on tällöin purkuun käytetyn virran arvo kertaa aika.

Lyijyakun varaustilaa voi mitata myös areometrillä. Nestettä imetään akkukennosta laitteen sisään. 100 % varaustilaa vastaava akkunesteen ominaispaino on noin 1,265 g/cm³. Lämpötila vaikuttaa lukemaan.

Volttimittarilla voi karkeasti arvioida akun varaustilaa. Tavallisessa kuusikennoisessa lyijyakussa 100 %:n varaustilaa vastaa noin 12,65 V ja 0 %:n vastaava jännite on 11,89 V.

Oikosulkumittauksessa mitataan lyhytaikaisesti akun antamaa maksimivirtaa.