Antikulttiliike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antikulttiliike on uususkontojen sosiaalisia ongelmia vastaan toimivia ryhmiä. Yleensä sekulaaria kulttien vastaista toimintaa sanotaan antikulttiliikkeeksi, uskonnollista vastakulttiliikkeeksi. Antikulttiliike syntyi vastauksena 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun uusien uskonnollisten liikkeiden aaltoon. Monien uususkontojen vastaisten järjestöjen toiminta keskittyy neuvontaan, tietoisuuden lisäämiseen ja poliittiseen kampanjointiin.[1]

Historia ja toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa kulttien vastainen toiminta oli lähinnä kristillisten kirkkojen harjoittamaa ”harhaoppisina” pidettyjen, monesti lahkoiksi kutsuttujen yhteisöjen kuten Jehovan todistajien ja mormonien arvostelua.[1]

Uusia uskontoja nousi 1960-luvuilla. Ne saattoivat olla voimakkaan johtajan hallitsemia pieniä eristyneitä yhteisöjä. Ulkopuoliset huolestuivat muun muassakulttien jäsenten määräilystä ja ”aivopesusta”, mahdollisista huonoista elinoloista kulttien sisällä sekä kulttien johtajien harjoittamasta kulttiin kuuluvien hyväksikäytöstä. 1970-luvun lopulla kulttivastaisuus sai pontta Jonestownin joukkoitsemurhasta.[1]

Vuonna 1972 yhdysvaltalainen Ted Patrick aloitti jyrkän kulteista pois käännyttämisen, jota kutsui poisohjelmoinniksi. Siinä kulttiin joutunut sieppattiin lainvastaisesti ja pidettiin vankina soveltaen siepatun uskon vastaisia taktiikoita. Poisohjelmointi oli muodissa 1980-luvulla, mutta se on nyt harvinaista. Uudelleenohjelmointi on antikulttiliikkeissä pyritty korvaamaan vapaaehtoisuuteen pohjautuvalla ”poistumisneuvonnalla”. Monet antikulttiliikkeen väitteistä kulttien toimintaa selittävinä tekijöinä on useissa tieteellisissä tutkimuksissa kiistetty, muun muassa kulttien harjoittama aivopesu.[1]

Patrickin antikulttijärjestöä FREECOG kutsuttiin lopulta nimellä CAN (Cult Awareness Network). Skientologiakirkko haastoi CAN:n oikeuteen ja CAN kaatui oikeusjutun kuluihin ja korvauksiin. CAN joutui Skientologiakirkon haltuun.[1]

Muun muassa Ranskassa on voimakas kulttien vastainen liike. Suuret kirkot ovat olleet varovaisia kulttien vastaisten liikkeiden tukemisessa, koska ne ovat pelänneet mahdollisten uskontoja koskevien hallinnollisten toimien kaventavan myös kirkkojen omaa liikkumatilaa.[1]

Suomen antikulttijärjestö on Uskontojen uhrien tuki UUT, joka perustettiin 1987 ja rekisteröitiin 1993.

  1. a b c d e f Chryssides, George D.: Antikultti-liike ja kulttien vastainen liike. Teoksessa Partridge, Christopher (toim.): Uusien uskontojen käsikirja. Uudet uskonnolliset liikkeet, lahkot ja vaihtoehtoisen henkisyyden muodot, s. 75–76. ((Encyclopedia of New Religions. New Religious Movements, Sects and Alternative Spiritualities, 2004.) Suomentaneet Kanerva Heikkinen ym) Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-327-1