Amarok (albumi)

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Amarok Mike Oldfield
Studioalbumin tiedot
Julkaistu	14. kesäkuuta 1990
Tuottaja(t)	Tom Newman Mike Oldfield
Tyylilaji	maailmanmusiikki, progressiivinen rock
Kesto	60.02
Levy-yhtiö	Virgin
Mike Oldfieldin muut julkaisut
Earth Moving 1989	Amarok 1990	Heaven's Open 1991

Amarok on Mike Oldfieldin kolmastoista albumi, joka julkaistiin vuonna 1990.

Albumi sisältää vain yhden tunnin pituisen (tarkkaan ottaen 60 minuuttia ja kaksi sekuntia) musiikkikappaleen. Musiikillisesti albumi seuraa Oldfieldin aikaisempia progressiivisen rockin suuntaan kallellaan olevia kokeiluja, joskin albumilla kuullaan erittäin vähän syntetisaattoreita ja kappaleessa seuraillaan niin kansanmusiikin kuin maailmanmusiikin melodioita ja rytmejä. Yksi albumin keskeisistä teemoista on afrikkalainen musiikki. Perkussionistit ovat samat kuin vuoden 1975 Ommadawn-levyllä.

Virgin-levy-yhtiö oli toistuvasti pyytänyt Oldfieldiä tekemään jatkoa suositulle Tubular Bells -albumille, varsinkin kun heidän välinen sopimuksensa oli kulumassa umpeen. Oldfield oli kuitenkin varsin kyllästynyt Virginiin. Amarok oli tavallaan osa erittäin monimutkaista viimeistä solvausta Virginille. Amarok oli ensinnäkin albumi, josta oli lähes mahdotonta erottaa yksittäisiä osia radiosoittoa varten ja jota oli muutenkin lähes mahdoton markkinoida. Albumi antoi Oldfieldille taas mahdollisuuden säveltää mieleistään musiikkia. Virgin oli halunnut Oldfieldiltä joko laulettua popmusiikkia tai sitten Tubular Bells -nimisiä levyjä.^selvennä

Albumilla oli myös muita pieniä näpäyksiä Virginin suuntaan. Eräässä kohdassa albumia kuullaan taustalla syntetisaattorilla morsetettuna ”fuck off RB”, viitaten Virginin Richard Bransoniin, jonka kanssa Oldfieldillä oli erittäin kireät välit. Oldfield myös sanoi kerran toivoneensa, että albumille tyypillinen erittäin suuri dynaaminen vaihtelu johtaisi siihen, että Virginin johtaja Simon Draper kuuntelisi autossa hiljaista kohtaa kovalla ja ajaisi ojaan yllättävän voimakkaan kohdan aikana. Jostakin syystä juuri morsekoodin sisältänyt kohta päätyi Virginin julkaisemalle Elements-kokoelmalevylle, johon leikattiin Amarokista kuuden minuutin pituinen katkelma.

Aikaisemmissa albumeissa Oldfield oli kokeillut suurta määrää erikoisia instrumentteja. Myös Amarokilla kuullaan esimerkiksi lelukoiraa, erotuomarin pilliä, vesilasia, naamaläpäyksiä^selvennä, hammasharjaa, ”feikkiradiota”^selvennä, Hoover-pölynimuria ja ”lentokonemallien tekijöiden työkalulaatikon sisältöä”. Viimeisenä listalla ovat ”pitkät ohuet roikkuvat metalliputket”, viitaten putkikelloihin (engl. tubular bells): jopa soitinlistauksessaan Oldfield halusi välttää levy-yhtiön toivomia viittauksia Tubular Bells -levyyn.

• Allmusic: ^[1]

• Tubular.net: Amarok (englanniksi)
• Amarok-analyysi (englanniksi)