Cristuru Secuiesc

Cristuru Secuiesc (unk. Székelykeresztúr) on kaupunki Harghitan piirikunnassa, Romaniassa. Se sijaitsee Székelymaassa, etnokulttuurisella alueella Itä-Transilvaniassa. 

Kaupunki hallinnoi lisäksi kahta kylää:

• Betești (Betfalva), osa Mugenia vuoteen 2004 asti
• Filiaș (Fiatfalva)

Kaupunki oli osa Székelymaan alueetta historiallisen Transilvanian maakunnassa. Se kuului Udvarhelyszékin hallinnolliseen yksikköön Transilvanian hallinnolliseen uudistukseen saakka vuonna 1876, jossa se määriteltiin kuuluvaksi Udvarhelyn kuntaan, joka taas kuului Unkarin kuningaskunnalle. Trianonin rauhansopimuksen jälkeen vuonna 1920 siitä tuli osa Romaniaa ja kaupunki kuului Odorhein maakuntaan sotien aikana. Vuonna 1940 Wienin toisen välitystuomion myötä Pohjois-Transilvania jäi Unkarille ja Cristuru Secuiesc oli Unkarin hallussa vuoteen 1944 asti. Neuvostoliiton miehityksen jälkeen Romanian hallinto palasi valtaan ja kaupungista tuli virallisesti osa Romaniaa vuonna 1947. Vuosina 1952 ja 1960 kaupunki kuului Magyarin autonomiseen alueeseen, vuosina 1960 ja 1968 Mureș-Magyarin autonomiseen alueeseen. Vuonna 1968 maakunta lakkautettiin ja siitä lähtien kaupunki on ollut osa Harghitan piirikuntaa.

Romanian väestönlaskennan (vuodelta 2002) mukaan kaupungin väkiluku on 9672, joista 9201 (95,13 %) on etnisiä unkarilaisia, 2,47 % romaneita, 2,27% romanialaisia ja 0,12 % muita.^[1]

46,02 % kaupungin asukkaista on kalvinistejä, 35,99 % unitaristeja, 14,27 % roomalaiskatolisia ja 2,33 % Romanian ortodokseja.

Unitaarinen kymnaasi (yläkoulu) perustettiin 1800-luvulla. Katolisessa kirkossa on seinämaalauksia keskiajalta.

• Ajka, Unkari

• 
  Katolinen kirkko
• 
  Liberty Square
• 
  River Bank

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cristuru Secuiesc.

• Kaupungin Verkkosivuilla (unkariksi)
• Molnár István Museaum (Arkistoitu – Internet Archive) (unkariksi)