Charleston (Länsi-Virginia)

Charleston
Näkymä Charlestoniin.
lippu
Charleston Kanawhan piirikunnan kartalla.
Charleston
Koordinaatit: 38°21′N, 81°38′W
Valtio	Yhdysvallat
Osavaltio	Länsi-Virginia
Piirikunta	Kanawha
Väkiluku (2010)	51 400
– Metropolialue	304 284
charlestonwv.gov
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Charleston on Yhdysvaltojen Länsi-Virginian osavaltion pääkaupunki. Charleston on perustettu vuonna 1794 ja Länsi-Virginian pääkaupunki siitä tuli ensin väliaikaisesti vuonna 1870 ja lopullisesti seitsemän vuotta myöhemmin. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 51 400 ja vuoden 2017 arvion mukaan 47 929.

Charleston sijaitsee läntisten Appalakkien vuoristoon kuuluvassa kapeassa laaksossa Kanawha- ja Elk-jokien yhtymäkohdassa. Ympäröivä alue kuuluu Kanawhan piirikuntaan, jonka pääkaupunki on Charleston. Charlestonin tilastollinen metropolialue käsittää Kanawhan piirikunnan lisäksi Boonin, Clayn, Lincolnin ja Putnamin piirikunnat.^[1]

Etenkin talvisin Charlestonin alueen säälle ovat tyypillisiä suuret lämpötilojen vaihtelut. Alueen ilmastoon vaikuttaa sen sijainti pohjoisen arktisten ja etelän trooppisten ilmamassojen välissä. Paikallisten maanpinnan muodostumien takia Charleston on myös yksi Yhdysvaltojen sumuisimmista kaupungeista.^[1]

Nykyisen Charlestonin alueen alkuperäisasukkaita olivat adenakulttuurien intiaanit, jotka tunnettiin kummunrakentajina. Kumpuja on säilynyt nykypäiviin saakka esimerkiksi Charlestonin esikaupunki South Charlestonin alueella.^[1]

Eurooppalaistaustaisia siirtolaisia alkoi liikkua Kanawhan laaksossa 1760-luvulta lähtien. Ensimmäiset heistä olivat maanmittaaja ja kauppiaita. Vuonna 1773 maanmittaustehtävissä ollut eversti Thomas Bullitt perusti väliaikaisen leirin paikalle ollessaan matkalla Kentuckyyn. Myöhemmin hän sai palveluksistaan Suuren siirtomaasodan aikana oikeuden 1 000 eekkerin maa-alueeseen nykyisessä Charlestonissa. Bullittin kuollessa maat peri hänen veljensä, joka myi ne puolestaan eversti George Clendeninille vuonna 1787. Clendenin perusti puolestaan paikalle Virginian kuvernöörin kehotuksesta linnoituksen alueelle sotaretkiä tekevien intiaanien varalta. Linnoituksen virallinen nimi oli Fort Lee, mutta se tunnettiin paremmin nimellä Clendenin’s Settlement. Linnoituksen tuoman turvan johdosta paikalle alkoi saapua siirtolaisia. Vuonna 1794 osa Clendeninin omistamista maista jaettiin tiloiksi uusille siirtolaisille ja paikalle perustettiin hallinnollisesti kaupunki. Asutuskeskus sai nimen Charles Town Clendeninin isän mukaan. Puhekielessä ylseistyi sen lyhyt muoto Charleston, josta tuli kaupungin virallinen nimi sen hallinnollisen perustamisen yhteydessä tammikuussa 1818.^[1]

Suolasta tuli varhaisen Charlestonin talouden kulmakivi. Kanawhan laaksosta suolaa vietiin jokea pitkin eri puolille Yhdysvaltoja. Suolateollisuus taantui sittemmin 1800-luvun puoliväliltä lähtien. Suolateollisuuden lisäksi kaupungista tuli tärkeä liikenteen keskus, jonne länteen matkaavat saapuivat vaunuillaan ja josta jatkettiin usein jokea pitkin eteenpäin. Yhdysvaltojen sisällissodan aikana kaupungissa oli sekä Pohjois-, että Etelävaltioiden kannattajia, mutta suurin osa oli jälkimmäisten puolella.^[1] Etelävaltioiden kenraali William Loringin joukot hävittivät aluetta vuonna 1862.^[2] Vuonna 1870 Länsi-Virginian osavaltion pääkaupunki siirrettiin Charlestoniin Wheelingistä.^[1] Siirros oli aluksi väliaikainen, mutta muutoksesta tuli pysyvä seitsemän vuotta myöhemmin kansanäänestyksen jälkeen.^[2] Vuonna 1873 kaupunki liitettiin rautatieverkkoon.^[1]

Charleston kasvoi hitaasti, mutta varmasti 1800-luvun loppupuoliskolta ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Kasvuun vaikutti esimerkiksi alueen luonnonvarojen, kuten kivihiilen kasvanut kysyntä. Vuonna 1913 ilmaantui uusi taloudellinen tekijä, kun kaupunkiin avattiin ensimmäinen kemikaalitehdas. Maailmansodan aikana tehtaat tuottivat muun muassa ammuksia ja myöhemmin yleistyi synteettisten materiaalien, kuten toisen maailmansodan aikana tuotetun tekokumin valmistus. 1980-luvun alussa Charlestoniin ja laajemmin koko Länsi-Virginiaan iski taloudellinen taantuma, josta kaupunki toipui suhteellisen hitaasti.^[1]

Charlestonin lähialueella on huomattavia määriä luonnonvaroja, kuten kivihiiltä, maaöljyä ja maakaasua. Luonnonvarojen varassa kaupunkiin muodostui merkittävää kemikaaliteollisuutta.^[2] Kaupungissa toimiviin tai toimineisiin alan yrityksiin lukeutuvat esimerkiksi Monsanto, Union Carbide Corporation, E. I. du Pont de Nemours, Dow Chemical Company ja FMC.^[1] Kemikaaliteollisuudella on edelleen huomattava merkitys kaupungin taloudelle, joka on kuitenkin sittemmin myös monimuotoistunut. Huomattavia työllistäjiä ovat esimerkiksi hallinto ja terveydenhoito.^[1]

Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Charlestonissa aikavälillä 2012–2016 olivat 46 720 Yhdysvaltain dollaria ja henkilöä kohden 34 182 dollaria. 20 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.^[3]

Charlestonin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 51 400 ja vuoden 2017 arvion mukaan 47 929.^[3] Suuremman metropolialueen asukasluku oli vuonna 2010 304 284.^[2] Kaupungin asukkaista 80,3 % oli taustaltaan valkoisia, 11,3 % afroamerikkalaisia, 0,1 % intiaaneja, 1,6 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 2,3 % aasialaisia. 4,1 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia ja 3,5 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.^[3]

Länsi-Virginian yliopiston lääketieteellinen tiedekunta toimii Charlestonissa.^[4] Yksityisessä Charlestonin yliopistossa on yli 2300 opiskelijaa. Se on perustettu vuonna 1888.^[5] Kaupungissa toimii myös yksityinen University of Charleston ja historiallisesti afroamerikkalainen West Virginia State College.^[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Charleston (Länsi-Virginia) Wikimedia Commonsissa