Caruna
| Caruna Networks Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Tuomme sinulle sähkön. |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 2000 (Fortum Sähkönsiirto Oy) |
| Toimitusjohtaja | Jyrki Tammivuori |
| Puheenjohtaja | Matti Ruotsala |
| Kotipaikka | Espoo[1] |
| Toimiala | energia |
| Tuotteet | sähkönjakelu |
| Liikevaihto | 475,3 milj. euroa (2020) |
| Liikevoitto | 167,2 milj. euroa (2019) |
| Tilikauden tulos | 35 milj. euroa (2020) |
| Henkilöstö | 313 (2020)[2] |
| Omistaja | KKR 40 %, Ontario Teachers' 40 %, AMF 12.5 %, Elo 7.5 % |
| Kotisivu |
www |
Caruna Networks Oy on suomalainen sähkönjakeluyhtiö. Yhtiö huolehtii sähkönjakelusta sekä sähköverkon kunnossapidosta, sähköverkon rakentamisesta, kehittämisestä, vikapäivystyksestä ja sähkönkulutuksen mittauksesta. Caruna palvelee noin 720 000 asiakasta Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa.[3] Kotitalouksien lisäksi asiakaskuntaan kuului vuonna 2021 noin 80 kuntaa ja noin 90 000 yritystä. Yhtiön markkinaosuus Suomen sähkön siirrosta on noin 20 prosenttia.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lounais-Suomen Sähkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carunan nimi tulee Karunan kunnasta, jonne perustettiin vuonna 1912 Lounais-Suomen Sähkö (nimi alkujaan Karunan—Sauvon Sähköosakeyhtiö).[4]. Yhtiön perustajat olivat paikalliset kartanonomistajat Eliel Blomqvist, Otto Rotkirch, Wäinö Sovelius, Gustaf Schauman, Johan Oskar Sjöstedt, J. Peurakoski sekä kauppias A. Karlsson, jotka perustivat sähköosakeyhtiön omia tarpeitaan varten.[5]
Ensimmäisenä suurhankkeena oli Paimionjoen kolmen kosken valjastaminen.[6]
1960-luvun jälkeen Lounais-Suomen Sähköön liitettiin yli 15 paikallista sähkölaitosta.
Länsivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1995 yhtiön toiminta oli laajennut alkuperäisen alueen ulkopuolelle siten, että nimeksi muutettiin Länsivoima. Myöhemmin yhtiöstä muodostui aktiivinen toimija sähkömarkkinoilla, ja se tuli tunnetuksi muiden sähköyhtiöiden valtaamisesta. Lopulta Länsivoima joutui kuitenkin myös itse vallatuksi. Imatran Voima osti siitä ensin kolmanneksen ja hankki vähitellen enemmistön yhtiöstä.[6]
Fortum Sähkönsiirto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Länsivoima lakkasi olemasta itsenäisenä yhtiönä vuonna 2000, kun se fuusioitiin Fortumiksi muuttuneeseen emoyhtiöönsä.[7] Se toimi Fortumin sähkönsiirtoyksikkönä vajaat 15 vuotta.
Caruna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Caruna sai alkunsa itsenäisenä yrityksenä, kun Fortum luopui Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnastaan vuonna 2014. Nykyiset omistajat ovat kotimaisia ja kansainvälisiä eläkesijoittajia, joiden omistusosuudet ovat KKR (40 %), Ontario Teachers' (40 %), ruotsalainen työeläkevakuutusyhtiö AMF (12,5 %) ja Elo (7,5 %).[8]
Talousluvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carunan liikevaihto vuonna 2021 oli 499,8 miljoonaa euroa, tilikauden voitto 46,6 miljoonaa euroa ja investoinnit 140,1 miljoonaa euroa. Yhtiö maksoi tilikauden tuloksestaan yhteisöveroa 10,7 miljoonaa euroa.[9]
Carunalla oli vuonna 2021 noin 714 000 asiakasta.[10]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsernissa on kaksi erilaista verkkoyhtiötä. Caruna Espoo Oy on kaupunkiyhtiö, jonka sähköverkkojen maakaapelointiaste on korkea. Caruna Oy toimii pääosin haja-asutusalueilla, missä kunnostettavaa ja ylläpidettävää verkkoa on enemmän. Verkon pituus asiakasta kohden on 165 metriä kun taas Caruna Espoo Oy:n alueella vastaava luku on 35 metriä.[11]
Carunan pääkonttori sijaitsee Espoossa. Caruna työllistää suoraan noin 280 henkilöä ja välillisesti hankkeissaan 1 000 henkilöä eri puolilla Suomea[3]. Carunan toimintaa sääntelee Energiavirasto, joka valvoo sähköverkkoliiketoimintaa Suomessa.
Vuonna 2022 Caruna sijoittui kymmenenneksi Suomen Parhaat Työpaikat -kilpailussa isojen yritysten sarjassa ja sai kolmatta kertaa Great Place to Work -sertifikaatin. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
Sähköverkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön sähköverkon pituus on 88 200 kilometriä. Vuonna 2021 yhtiön sähkön toimintavarmuus oli 99,99 prosenttia.[3]
Carunan liikevaihto vuonna 2021 oli 499,8 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 46,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 yhtiö investoi verkonparannukseen 140,1 miljoonaa euroa. Samana vuonna Caruna uudisti sähköverkkoa 400 km. Yhtiön sähköverkon maakaapelointiaste on 62 prosenttia. Yhtiö on ilmoittanut lisänneensä verkostoautomaatiota parantaakseen etäohjattavuutta ja nopeuttaakseen viankorjausta.[3]
Caruna investoi säävarman sähköverkon rakentamiseen vuosina 2012–2017 lähes 1,2 miljardia euroa. Vuonna 2017 yhtiön investoinnit olivat 277 miljoonaa. Tällä investointimäärällä Caruna oli vuonna 2017 Suomen 14. suurin investoija ja sijalla 3, kun katsotaan investointien suhdetta yhtiön liikevaihtoon.[12] Mittavilla investoinneilla erityisesti maakaapelointiin saadaan sähköverkko entistä paremmin suojaan myrskyiltä ja lumikuormilta. Lisäksi minimoidaan asiakkaille aiheutuvat sähkökatkot.
Sähköverkkoyhtiöillä on paineita nostaa sähkön siirtohintoja, kun sähköverkkojen säävarmuus nostetaan sähkömarkkinalain edellyttämälle tasolle vuoden 2028 loppuun mennessä.[13]
Vuonna 2022 Carunan sähkönjakeluasiakkailla oli mahdollisuus kommentoida yhtiön sähköverkon kehittämissuunnitelmia. Yli 4 000 yhtiön asiakasta antoi palautetta suunnitelmista.
Kritiikki verosuunnittelusta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan Suomen valtio menetti yhtiön verosuunnittelun johdosta verotuloja vuonna 2017 noin 12 miljoonaa euroa. Tämän mahdollisti porsaanreikä Suomen verolainsäädännössä, joka mahdollistaa alhaisemman veron käyttämällä alhaisemman verotuksen maassa toimivaa saman konsernin toista yhtiötä lainoittajana korkeamman verotuksen maan yhtiölle. Menetelmä perustuu tasevapaussäännökseen, jonka avulla yhtiö voi vähentää korkotulot verotuksessa. Finnwatch kritisoi Suomen hallitusta siitä, ettei se ole estämässä lainsäädännöllä edellä mainittua menettelyä vaikka teknisesti tämä olisi mahdollista.[14]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vainu.io search.vainu.io.
- ↑ Vuosiraportti 2019 images.caruna.fi. Arkistoitu 9.9.2021. Viitattu 5.5.2020.
- ↑ a b c d Vuosiraportti 2020 Caruna.fi. Viitattu 7.5.2020.
- ↑ www.caruna.fi: Jaamme hyvää energiaa Verkkosivusto. Caruna. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ Lounais-Suomen Sähkö-osakeyhtiö. Maaseudun sähköistys, 01.01.1923, nro 2, s. 45. Kansalliskirjasto. Viitattu 05.11.2022.
- ↑ a b Riihonen, Risto: Kovakuntoinen Länsivoima jatkaa valloitusretkeään. Kauppalehti, 10.10.1995, s. 6.
- ↑ Virta, Ismo: Länsivoima fuusioituu 2.3.2000. Taloussanomat. Viitattu 24.6.2014.
- ↑ AMF, Ontario Teachers’ Pension Plan Board ja KKR Carunan uusiksi omistajiksi, työeläkeyhtiö Elo jatkaa yhtiön omistajana caruna.fi.
- ↑ Caruna Tilinpäätös 2020 images.caruna.fi. Arkistoitu 20.8.2021.
- ↑ Caruna tietoa meistä caruna.fi.
- ↑ Caruna lyhyesti Caruna.fi. Viitattu 7.5.2020.
- ↑ Talouselämä 500 suurinta talouselama.fi.
- ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/caruna-valayttaa-korotuksia-sahkon-jakeluhintoihin-meneillaan-poikkeuksellinen-vaihe/7331026
- ↑ Finnwatch: Hallitus antaa verokikkailun jatkua – sähköyhtiö Caruna hyödyntää porsaanreikää laissa Yle.fi/uutiset. 26.10.2018. Viitattu 26.10.2018.