Cardiff

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Walesin pääkaupunkia. Katso muita merkityksiä täsmennyssivulta Cardiff.
Cardiff
(City and County of Cardiff)
Dinas a Sir Caerdydd
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Koordinaatit: 51°29′07″N, 3°11′12″W

Valtio Yhdistynyt kuningaskunta Yhdistynyt kuningaskunta
Maa Wales Wales
Hallintoalue Cardiff
Alue Etelä-Wales
ONS-Koodi 00PT
Hallinto
 – Kunnanhallinnon johtaja Huw Thomas[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 140,9[2] km²
Väkiluku (2017) 362 756
 – Väestötiheys 2 574,6[2] as./km²
 – Metropolialue 1 097 000
Aikavyöhyke UTC±0
 – Kesäaika UTC+1
Motto: The red dragon will lead the way
kymriksi Y ddraig goch ddyry cychwyn







Cardiff (kymriksi Caerdydd) on Walesin pääkaupunki ja suurin kaupunki, sekä yksi Walesin hallintoalueista. Varsinaisen kaupungin väkiluku on noin 360 000, mutta koko metropolialueen väkiluku on 1 097 000.[3]

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi ″Cardiff″ on englanninkielinen mukaelma kymrin sanasta Caerdydd. Caer on ″linnoitus”, mutta dyddin merkityksestä kiistellään – Taffjoki tai Aulus Didius ovat ehdokkaiden joukossa.

Cardiffin linna

Nykyisen Cardiffin historia alkaa roomalaisten vuonna 75 rakentamasta linnaleiristä. Leiri hylättiin 300-luvun loppupuolella.[4] Se oli rakennettu paikalle, jossa Gloucesterista Carmartheniin kulkenut tie ylitti Taffjoen.[5]

Vuonna 1091 paikalle alettiin rakentaa linnaa. Cardiffin linna on ollut kaupungin sydän siitä asti.[6] Linna oli seuraavien 450 vuoden ajan Glamorganin aluetta hallinneiden lordien kotipaikkana. Linnan ympärillä oli pieni muurien ympäröivä kaupunki, joka toimi markkina- ja satamakaupunkina.[5]

Edvard VI perusti vuonna 1550 Cardiffin lordin ja Cardiffin linnan hoitajan asemat ja antoi ne Herbertin suvulle. Arvot siirtyivät vuonna 1776 avioliiton kautta Buten jaarlille. Buten suku kunnosti linnan asuinrakennukseksi ja oli muutenkin vaikuttamassa merkittävästi Cardiffin kehittymiseen.[5]

Cardiff oli pikkukaupunki 1800-luvun alkupuolelle asti, mutta teollinen vallankumous lisäsi sen merkittävyyttä satamakaupunkina. Sen pohjoispuolelta Merthyr Tydfilistä alettiin kaivaa 1700-luvun toisella puoliskolla hiiltä ja rautamalmia. Merthyr Tydfilistä Cardiffiin kulkeva Glamorganshiren kanava avattiin liikenteelle vuonna 1794. Cardiffissä oli vuonna 1801 vain 1 870 asukasta, mutta 1800-luvun jatkuvan kasvun jälkeen kaupungissa oli vuonna 1901 jo 164 000 asukasta.[5]

Cardiff sai kaupunkioikeudet 1905, ja vuonna 1913 kaupungin satama oli kasvanut maailman suurimmaksi hiilisatamaksi. Hiilikuljetukset alkoivat kuitenkin vähentyä vuoden 1918 jälkeen, ja ne loppuivat kokonaan vuonna 1963. Cardiff on senkin jälkeen kuitenkin pitänyt asemansa Walesin suurimpana kaupungina, ja vuonna 1955 siitä tuli Walesin pääkaupunki.[5]

Cardiffin satama on ollut merkittävä hiilisatama. Sen merkitys hiipui välillä mutta nykyisin siitä on tulossa kulttuuri- ja yöelämän keskus.

Cardiff on Walesin pääkaupunki. Sillä on kaupunginoikeudet, ja se muodostaa oman itsenäisen hallintoalueensa.[5] Cardiffin kaupunginvaltuustossa on 75 jäsentä, jotka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein.[7] Valtuuston tärkein elin on niin sanottu hallitus, jonka johtajan valtuusto valitsee. Hallitukseen kuuluu enintään yhdeksän jäsentä, ja sen johtaja valitsee muut jäsenet.[8]

Cardiff on Walesin talouselämän keskus, ja vuonna 2016 kaupunki tuotti 17 prosenttia bruttoarvonlisäyksestä. Bruttoarvonlisäys myös kasvoi 5,7 prosentin vuosivauhtia, nopeammin kuin Walesissa tai koko Britanniassa. Asukasta kohden bruttoarvonlisäys on Britannian merkittävimpien kaupunkien keskiluokkaa, mutta niihinkin verrattuna talouskasvu on nopeta.[9]

Bruttoarvonlisäykseltään merkittävin talouden ala vuonna 2016 oli julkishallinto, koulutus ja terveydenhuolto. Sen jälkeen tulivat liikenne ja ruoka, ammattilliset ja hallinnolliset palvelut sekä kiinteistökauppa. Muihin Britannian merkittäviin kaupunkeihin verrattuna Walesissa korostuvat maatalous, kaivosteollisuus, energia ja vesi- ja jätehuolto sekä finanssi- ja vakuutuspalvelut.[10]

Vuonna 2017 Cardiffin 16–64-vuotiaista asukkaista 74,9 prosenttia osallistui työvoimaan. Lukema on Britannian keskiarvoa pienempi, mutta se selittyy osaltaan sillä, että 44,3 prosenttia näistä on opiskelijoita.[11] Työttömyysaste vuonna 2017 oli 6,1 prosenttia. Se on Walesin ja Britannian keskiarvoa suurempi, vaikka prosenttiosuus on pienentynyt selvästi vuoden 2012 jälkeen.[12]

Lentoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cardiffin lentoasema (CWL) sijaitsee 19 kilometrin päässä Cardiffin keskustasta. Lentoasema tarjoaa kansallisia ja kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Eniten lentoja (pl. Britannian sisäiset) on Alankomaihin, Espanjaan ja Irlantiin.[13][14]

Cardiffin keskusrautatieasema vuonna 2014.

Raideliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cardiffin keskusrautatieasema on Walesin suurin rautatieasema, jota hyödyntää 12,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Asemalla on yhdeksän laituria. Asemalta lähtee suoria yhteyksiä mm. Walesin sisäisiin kohteisiin, kuten Newportiin, Wrexhamiin ja Holyheadiin. Lisäksi on suoria Britannian sisäisiä yhteyksiä mm. Lontooseen, Manchesteriin ja Bristoliin.[15][16]

Walesin tilastokekuksen mukaan Cardiffin asukasluku vuoden 2017 puolessa välissä oli 362 756.[17] Cardiffin väestö kasvoi 11 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Britannian keskeisimmistä kaupungeista vain Manchester ja Nottingham kasvoi nopeammin.[18]

Cardiffin väestön ikärakenteen erityispiirre muuhun Britanniaan verrattuna on 15–34-vuotiaiden suuri osuus ja toisaalta yli 40-vuotiaiden pienempi osuus.[19] Nuorten isoon osuuteen vaikuttaa kaupungin yliopistot. Noin puolet koko Walesin opiskelijoista käyvät yhtä Cardiffin kolmesta yliopistosta.[20]

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 80 prosenttia cardiffilaisista oli valkoihoisia brittejä. Heidän osuutensa oli vielä vuoden 2001 väestönlaskennassa ollut 88 prosenttia. Muualta tulleita valkoihoisia oli 3,5 prosenttia väestöstä. Intialaisia, pakistanilaisia ja afrikkalaisia oli kaikkia noin kaksi prosenttia väestöstä.[21]

Cardiffissa järjestetään joka toinen vuosi BBC Singer of the World -kilpailu. Siellä teki läpimurtonsa esimerkiksi walesilainen oopperalaulaja Bryn Terfel, joka tuli 1989 toiseksi Dmitri Hvorostovskin jälkeen.

Cardiff City Stadium (Cardiff City FC:n ja Walesin jalkapallomaajoukkueen kotikenttä) vuonna 2021.

Jalkapallojoukkue Cardiff City FC (perustettu 1899 nimellä Riverside AFC) pelaa Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestaruussarjassa. Joukkue on pelannut Valioliigassa viimeksi kaudella 2018-2019. Cardiff City pelaa ottelunsa 33 280-paikkaisella Cardiff City Stadiumilla, joka on myös Walesin jalkapallomaajoukkueen kotikenttä. Lisäksi kaupungissa on Walesin Valioliigassa pelaava Cardiff Metropolitan University FC, joka pelaa kotiottelunsa Cardiffin Metropolitan Universityn kampuksella.[22] Cardifissa on myös lukuisia alasarjajoukkueita, kuten Caerau (Ely) AFC, Bridgend Street AFC ja Cardiff Corinthians FC.

Cardiffissa on jääkiekkojoukkue Cardiff Devils, joka pelaa kotiottelunsa 3 088-paikkaisessa Ice Arena Wales -jäähallissa (sponsorinimeltään Vindico Arena). Devils on kuudella mestaruudellaan Britannian kolmanneksi menestynein jääkiekkojoukkue.[23][24]

Kaupungissa pelaa krikettijoukkue Glamorgan County Cricket Club[25] ja lukuisia rugbyjoukkueita, joista Cardiff Rugby (vuoteen 2021 saakka Cardiff Blues) pelaa kansainvälisessä United Rugby Championship -liigassa. Joukkue pelaa kotiottelunsa 12 125-paikkaisella Cardiff Arms Parkilla.[26]

Cardiffissa on suuri urheilustadion Millennium Stadium, jossa on pelattu viime vuosina muun muassa Englannin FA Cupin loppuotteluita.[27]

Tunnettuja cardifflaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjailija Roald Dahlin mukaan nimetty Roald Dahl Plass yöaikaan vuonna 2021.
  1. Councillor Huw Thomas Cardiff Council. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  2. a b Population density (persons per square kilometre) by local authority and year (Kohdasta Measure voi vaihtaa näyttämään myös pinta-alan) StatsWales. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  3. British Urban Pattern: Population Data (Epson) espon.eu. Arkistoitu 24.9.2015.
  4. Cardiff Cronology
  5. a b c d e f Cardiff Encyclopædia Britannica. 2018. EncyclopædiaBritannica , Inc. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  6. Cardiff Castle (Arkistoitu – Internet Archive) British Heritage
  7. Cardiff Council Constitution: Summary and Explanation (pdf) Cardiff Council. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  8. Cabinet Cardiff Council. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  9. The Cardiff Economy and  Labour Market , s. 15.
  10. The Cardiff Economy and  Labour Market , s. 16–17.
  11. The Cardiff Economy and  Labour Market , s. 34–35.
  12. The Cardiff Economy and  Labour Market , s. 36.
  13. Cardiff Airport cardiff-airport.com. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  14. All scheduled direct (non-stop) flights from Cardiff (CWL) Flightsfrom.com. Viitattu 4.12.2023.
  15. Cardiff Central | Great Western Railway www.gwr.com. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  16. Cardiff Central station improvement works to kickstart next week Rail Technology Magazine. Viitattu 4.12.2023. (englanniksi)
  17. Population estimates by local authority and year StatsWales. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  18. A rapidly growing City Cardiff Partnership. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  19. The Cardiff Economy and  Labour Market , s. 4.
  20. Kelsey, Chris: The facts and figures that prove that Cardiff is a great place to work, rest and play Wales Online Julkaisija = Media Wales Ltd. 12.10.2015. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  21. Jivraj, Stephen: Geographies of diversity in Cardiff (pdf) Centre on Dynamics of Ethnicity. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  22. Matchday Information Mysite. Viitattu 6.12.2023. (englanniksi)
  23. Cardiff Devils EIHL. Viitattu 6.12.2023. (englanniksi)
  24. About us | Cardiff Devils www.cardiffdevils.com. Viitattu 6.12.2023. (englanniksi)
  25. Culture Cardiff University. Viitattu 5.11.2018. (englanniksi)
  26. upriseVSI www.uprisevsi.co.uk: Homepage | Cardiff Rugby upriseVSI. Viitattu 6.12.2023.
  27. Wembley windfall delights Cardiff BBC 2006