Verhiö

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 21. maaliskuuta 2020 kello 13.35 käyttäjän 91.158.44.90 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Verhiö on kasvin kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä. Se on yleensä väriltään vihreä ja muodostuu kukan osista ensimmäisenä. Verhiön tehtävänä on suojella kukan nupun sisäosia. Siinä on yhteyttämiseen tarvittavia viherhiukkasia ja näin ollen kukan ollessa nupulla ravinteita voi kulkeutua verhiöstä kukkaan. Osalla kasveista verhiö on olemassa vielä hedelmän kypsyessä, jolloin se suojaa hedelmää. Joillakin kasveilla kuitenkin verhiö surkastuu pois jo kukan aukeamisvaiheessa. Tiheäkukkaisissa kukinnoissa verholehdet ovat haivenmaisia, kuten mykerökukkaisilla kasveilla. Joillakin kasveilla, joilla on tiheä kukinto, verhiö puuttuu kokonaan, kuten useilla sarjakukkaiskasveilla.[1]

  1. Antero Pankakoski: ”Kehälehdet”, Puutarhurin kasvioppi, s. 164. Helsinki: Edita, Opetushallitus, 1996. ISBN 951-37-1932-4.