Valunta

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. marraskuuta 2024 kello 11.40 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pintavaluntaa sadevesiviemäriin

Valunta on suure, joka kuvaa valuma-alueelta virtauksien mukana poistuvaa vesimäärää. Sen yksikkö on yleensä millimetri tai millimetriä aikayksikössä. Termi valuma taas tarkoittaa virtaamaa alueen pinta-alaa kohden. Valuman tunnus on q ja yksikkö litraa sekunnissa neliökilometrillä. Englannin kielen termi runoff viittaa sekä valumaan että valuntaan.

Veden kiertokulussa vesi sataa ilmakehästä alas maahan kulkeutuakseen sitten valuntana takaisin meriin. Vesistön valuma-alue tarkoittaa sitä aluetta, jolle pudonnut sadevesi kulkeutuu pois kyseisen vesistön kautta. Valuma-alue on niin sanottujen vedenjakajien rajaama: vedenjakajat ovat korkeita maastonkohtia, jotka konkreettisesti jakavat sataneen veden sen mukaan, kumpaa rinnettä pitkin vesi valuu pois. Pintavesien ja pohjavesien valuma-alueet ja vedenjakajat voivat erota toisistaan. Valuma-alue määritetään topografisen kartan avulla, epäselvissä tapauksissa apuna voidaan käyttää maastossa suoritettuja korkeusmittauksia.

Valuntaan vaikuttavat tekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rankkasateet ja lumien sulaminen aiheuttavat tyypillisesti valuntapiikkejä. Runsas kasvillisuus pidättää vettä estäen valuntaryöppyjä ja siten tulvia. Myös maaperä, esimerkiksi soramaa, voi hidastaa valuntaa merkittävästi. Sen sijaan esimerkiksi asfaltti pidättää vettä erittäin huonosti. Valuma-alueen muoto ja korkeussuhteet vaikuttavat veden keräytymiseen: nopeimmin vesi pääsee keräytymään pyöreillä valuma-alueilla sekä vuorisilla alueilla. Valuma-alueen järvet tai suot keräävät satanutta vettä ja siten hidastavat valuntaa.

Valuntatyypit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pohjavalunta on jatkuvaa perusvaluntaa, joka siirtyy valuma-alueen suulle pohjavetenä tai pintavaluntana.
  • Pohjavesivalunta on valuntaa, joka koostuu pohjavedestä.
  • Pintakerrosvalunta, imeytyy maaperään ja kulkeutuu maan pintakerroksissa vesiuomiin.
  • Pintavalunta tai pintakerrosvalunta tarkoittaa maan pinnalla kulkeutuvaa vettä.
  • Välitön valunta tarkoittaa valunnan ryöppyä, joka johtuu esimerkiksi lumien sulamisesta keväällä.

Valunnan laskeminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valunta voidaan laskea vesitaseyhtälön avulla:

R = P – E – ΔV, missä

Joltain alueelta poistuva vesimäärä lasketaan käytännössä usein valuma-alueen sadannan ja haihdunnan erotuksena.