Valois

Valois oli hallitsijasuku, joka hallitsi Ranskaa vuosina 1328–1589. Valois’t olivat osa kapetingien hallitsijasukua. Heitä edelsi niin sanottu suorien kapetingien hallitsijasuku, ja heidän jälkeensä valtaan nousi myös kapetingeihin kuulunut Bourbon-suku.

Suku on saanut nimensä Valois’n kreivikunnasta Picardiassa. Nimi viittaa Oisejoen laaksoon (ransk. Val d’Oise). Ranskan kuningas Filip III Rohkea antoi kreivikunnan apanaasiläänityksenä pojalleen Kaarlelle, jonka pojasta tuli vuonna 1328 Valois-suvun ensimmäinen hallitsija, kuningas Filip VI. Vaikka Filip VI oli häntä edeltäneen kuninkaan Kaarle IV:n serkku, hallitsijahuoneen nimeksi vaihtui Valois, kun hallitsijaperheen naispuoliset ja naislinjaiset perilliset syrjäytettiin kruununperimyksessä. Valois-suvun päähaara sammui vuonna 1498, mutta suvussa on monia nuorempia sivuhaaroja:

• Alençonin herttuallinen sukuhaara, joka sammui vuonna 1549 ja joka alkoi Kaarle Valoislaisen toisesta pojasta, Alençonin kreivi Kaarle II:sta. Sukuhaarasta polveutuvat viimeisen herttuan sisaren kautta myöhemmät Navarran Bourbonit, sittemmin Ranskan kuninkaat, mutta sukuhaaran maat peri viimeisen herttuan leski Angoulemen Marguerite, jonka perinnön puolestaan peri hänen toisesta avioliitosta syntynyt poikansa, ja tämän perillisinä samaiset Navarran Bourbonit.
• Anjoun herttuallinen sukuhaara eli nuorempi Anjou-suku, joka sammui vuonna 1481 ja joka alkoi Juhana II Hyvän toisesta pojasta Ludvigista. Sukuhaaran perillisiä ovat myöhemmät Lothringenin herttuat, jotka polveutuivat Napolin kuningas René Anjoulaisen vanhimmasta tyttärestä.
• Berryn herttuallinen sukuhaara, joka sammui vuonna 1416 ja jonka ainut miespuolinen päämies oli Juhana II Hyvän kolmannesta pojasta Berryn ja Auvergnen herttua Jeanista.
• Burgundin herttuallinen sukuhaara, joka mieslinjalta sammui vuonna 1477 ja joka alkoi Juhana II Hyvän neljännestä ja nuorimmasta pojasta herttua Filip II Rohkeasta. Pääosan heidän perintömaistaan perivät Espanjan Habsburgit, jotka polveutuivat viimeisestä herttuasta tämän ainoan tyttären kautta. Tällä sukuhaaralla on kaksi merkittävää omaa sukuhaaraa:
  • Brabantin herttuallinen sukuhaara, joka sammui vuonna 1430 ja joka alkoi Filip II Rohkean pojasta Antoinesta.
  • Neversin kreivillinen sukuhaara, joka sammui vuonna 1491 ja joka alkoi Filip II Rohkean pojasta Filipistä.
• Orléans’n herttuallisen sukuhaara, joka omalta päähaaraltaan sammui vuonna 1515 noustuaan sitä ennen valtaistuimelle. Sukuhaara sai alkunsa Kaarle V Viisaan toisesta pojasta Ludvigista. Sukuhaaralla oli yksi merkittävä oma jatkesukuhaara:
  • Angoulêmen kreivillinen sukuhaara, joka sammui vuonna 1589 saatuaan sitä ennen Valois’n herttuakunnan ja noustuaan sitten myös valtaistuimelle. Sukuhaaran aloitti Orleansin herttua Ludvigin toinen poika Juhana. Sen ensimmäinen kuningas oli kreivi Juhanan pojanpoika Frans I (Ranska).

Lisäksi suvusta polveutui monia aviottomista jälkeläisistä alkaneita niin sanottuja bastardisukuhaaroja (rameaux illegitimes). Näistä vielä pitkään itse Valois-suvun sammumisen jälkeen elivät muun muassa Longuevillen, Valois-Saint-Remyn ja herttuallinen Angoulêmen sukuhaara.

• Kaarle, Valois’n kreivi ja Ranskan kuninkaan Filip Kauniin veli. Hän on sukuhaaran perustaja, mutta ei itse koskaan hallinnut kuninkaana Ranskaa.
• Filip VI, edellisen vanhin poika, Valois’n kreivi ja sittemmin Ranskan kuningas 1328–1350
• Juhana II Hyvä, edellisen poika, kuningas 1350–1364
• Kaarle V Viisas, edeltäjän vanhin poika, kuningas 1364–1380
• Kaarle VI Rakastettu, edeltäjän poika, kuningas 1380–1422
• Kaarle VII Voitokas, edeltäjän poika, kuningas 1422–1461
• Ludvig XI Harkitseva, edeltäjän poika, kuningas 1461–1483
• Kaarle VIII Ystävällinen, edeltäjän poika, kuningas 1483–1498

• Ludvig I, Orléansin herttua ja Valois’n kreivi, kuningas Kaarle V:n poika
• Kaarle, Orléansin herttua 1394–1465
• Ludvig XII, Orléansin herttua ja Valois’n kreivi nimellä Ludvig II, sittemmin kuningas 1498–1515

• Juhana, Angoulêmen kreivi, Orléans’n Ludvig I:n poika
• Kaarle, Angoulêmen kreivi
• Frans I, kuningas 1515–1547. Hänen puolisonsa ja poikiensa äiti oli Ludvig XII:n vanhempi tytär, Ranskan prinsessa Claude.
• Henrik II, edeltäjän ja Clauden poika, kuningas 1547–1559
• Frans II, edeltäjän poika, kuningas 1559–1560
• Kaarle IX, Henrik II:n toinen poika, kuningas 1560–1574
• Henrik III, Henrik II:n kolmas poika, kuningas 1574–1589

Henrik III oli viimeinen Valois-sukuun kuulunut Ranskan hallitsija, ja hänen kuollessaan vuonna 1589 suku sammui mieslinjalta. Häntä seurasi valtaistuimelle Henrik IV, Vendomen herttua ja Navarran kuningas, ja näin Bourbon-suku tuli valtaan Ranskassa.

Valois-suvun burgundilaishaaran silloinen perillinen, Espanjan kuningas Filip II tavoitteli vuoden 1589 jälkeen Ranskan kuningaskuntaa vuosikausia tyttärelleen, prinsessa Isabellalle, joka oli syntynyt Filipin avioliitosta Ranskan kuningas Henrik II:n vanhimman tyttären Elisabetin kanssa.