Ulrich von Jungingen

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. lokakuuta 2017 kello 21.41 käyttäjän J.K Nakkila (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ulrich von Jungingen
Piirros Ulrich von Jungingenista 1600-luvulta.
Piirros Ulrich von Jungingenista 1600-luvulta.
Saksalaisen ritarikunnan suurmestari
Edeltäjä Konrad von Jungingen
Seuraaja Heinrich von Plauen
Henkilötiedot
Syntynyt1360
Svaabia
Kuollut15. heinäkuuta 1410
Grunwaldin (Grünewald) ja Tannenbergin (Stębark) välillä.

Ulrich von Jungingen (n. 136015. heinäkuuta 1410) oli Saksalaisen ritarikunnansuurmestari vuosina 1407–1410. Hän sai surmansa Puolan ja Liettuan joukkoja vastaan käydyssä Tannenbergin taistelussa.

Elämäkerta

Ulrich von Jungingen, yksityiskohta Jan Matejkon maalauksesta.

Ulrich von Jungingen syntyivuoden 1360 paikkeilla Svaabiassa ritarilliseen sukuun liittyen Saksalaiseen ritarikuntaan yhdesä veljensä Konradin kanssa. Ulrich toimi eri tehtävissä Preussissa vuodesta 1383 lähtien, kunnes hänestä tuli ritarikunnan marsalkka vuonna 1404. Ulrichin veljestä Konradista tuli ritarikunnan suurmestari ja hänen kuoltuaan Ulrichista tuli hänen seuraajansa 26. kesäkuuta 1407. Uuden suurmestarin suurin haaste oli ritarikunnan aseman vakiinnuttaminen Samogitiassa, jonka ritarikunta oli saanut Liettualta Sallinwenderin sopimuksella vuonna 1398. Ennen tämän tavoitteen toteutumista Samogitiassa syttyi vuonna 1409 kapina Liettuan suuriruhtinas Vytautas tukemana. Samaan aikaan Puolan kuningaskunta ei suostunut takaamaan rauhaa ritarikunnan kanssa ja Ulrich päätti vastata uhkaan hyökkäämällä Puolaan.[1]

Ritarikunta aloitti sotaretkensä Puolaan kesän 1409 lopulla ja hyökkäys näytti aluksi sujuvan vaikeuksitta. Sotaretki johti yhdeksän kuukauden aselepoon, jonka päätyttyä sotatoimet jatkuivat jälleen. Puolan kuningas Vladislav II Jagello oli tällä välin liittoutunut Liettuan Vytautasin kanssa ritarikunta vastaan. Ulrich ei puolestaan saanut toivomaansa apua Unkarin ja Böömin kuninkailta Sigismundilta ja Wenzeliltä. 15. heinäkuuta 1410 ritarikunnan joukot ottivat yhteen puolalaisten ja liettualaisten joukkojen kanssa Tannenbergin taistelussa. Taistelu päättyi ritarikunnan historian raskaimpaan tappioon. Surmansa sai 200 ritarin lisäksi Ulrich, jonka ruumis siirettiin myöhemmin taistelukentältä Pyhän Annan kappeliin Marienburgiin, eli nykyiseen Malborkiin.[1]

Lähteet

  1. a b Alan V. Murray: The Crusades: an encyclopedia, s. 1213-1214. ABC-CLIO, 2006. ISBN 1-57607-863-9 (englanniksi)