Skellefteå
| Skellefteå | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Lääni | Länsipohjan lääni | ||||
| Maakunta | Länsipohja | ||||
| Keskustaajama | {{{keskustaajama}}} | ||||
| Väkiluku | 72 090 | ||||
| Maapinta-ala | {{{pintaalamaata}}} km² | ||||
| Väentiheys | {{{väentiheys}}} as/km² | ||||
| Verkkosivut | www.skelleftea.se | ||||
| Kuntakoodi | 2482 | ||||
Skellefteå (suom. aik. Heletti) on kaupunki Pohjois-Ruotsissa. Kaupungissa on asukkaita noin 35 000 ja Skellefteån kunnassa noin 70 000.
Historia
Skellefteån alueen läpi virtaava Skellefteå eli Helettijoki oli aikoinaan rajajoki, jonka eteläpuolella asui helsinglantilaisia eli ruotsalaisia ja pohjoispuolella lappalaisia ja suomalaisia.[1]. Tämän alueen suomalaista väestöä kutsuttiin keskiaikaisissa kirjoituksissa kveeneiksi ja heidän maataan Kvenlandiksi, esimerkiksi Ottar Haalogalantilaisen kuvauksessa n. vuodelta 890 sekä islantilaisen Níkulás Bergssonin Leiðarvísir og borgarskipan -nimisessä kuvauksessa pohjoisen kansoista vuodelta 1157.[2][3][4][5]
1400-luvulla Skellefteån alueen asukkaita yritettiin käännyttää kristityiksi, mutta turhaan. Norlantilaiset kääntyivät kristinuskoon vasta satoja vuosia myöhemmin, toisin kuin muualla Ruotsissa. Syy äkilliseen mielenkiintoon Skellefteån aluetta kohtaan oli ensisijaisesti lohi, jota tultiin kalastamaan alueelle.
Vanhasta asutuksesta huolimatta Skellefteån kaupunki on Norlannin nuorimpia. Kaupungin perusti virallisesti kirkkoherra Nils Nordlander vuonna 1845.
Nykyään
Nykyään Skellefteå on kehittynyt teollisuus- ja kaivoskaupungiksi ja monet vanhat puurakennukset ovat saaneet väistyä tiilitalojen tieltä. Kaupungin suurin työnantaja on kaivosyhtiö Boliden, joka työllistää noin 1 200 henkilöä. Skellefteåa kutsutaan joskus Kultakaupungiksi siellä kaivettavan kullan takia.
Kyliä ja taajamia
Taajamat
Skellefteån kunnan taajamat asukasmäärineen.
|
|
Kyliä
Bjurfors, Bodbysund, Boviken, Båtvik, Falmark, Finnträsk, Frostkåge, Furuskogen, Fällfors, Gamla Falmark, Gummark, Gärdsmark, Heden, Hjoggböle, Hjoggböleforsen, Kalvträsk, Klutmarkin asema, Kläppen ja osa Ragvaldsträskistä, Liden, Ljusvattnet, Lund, Långviken, Mjövattnet, Mångbyn, Nedre Åbyn, Norra Drängsmark, Norra Innervik, Norrlångträsk, Nyhamn, Oppstoppet, Renholmen, Renström, Risön, Sandfors, Sjöbotten, Storkågeträsk, Strömfors, Stålberget och Frostkågemarken, Tåme, Uttersjöbäcken, Varuträsk, Vebomark, Västra Hjoggböle, Åbyn, Östanbäck, Östra Falmark.
Lähteet
- ↑ Kustaa Vilkuna: Kansatieteilijän työpöydältä: Kainuu-Kvenland.
- ↑ Kustaa Vilkuna: Kansatieteilijän työpöydältä: Kainuu-Kvenland.
- ↑ Kyösti Julku: Kvenland - Kainuunmaa. Oulu, 1986.
- ↑ Ohthere's story in Old English Orosius Ottarin matkakertomus muinaisenglannin ja englannin kielillä.
- ↑ Rafn, C.C. Antiquités Russes II, sivut 404–405.
Aiheesta muualla
- Skellefteå – Kaupungin viralliset sivut
- Destination Skellefteå – Matkailutoimisto, tietoa ruotsiksi, englanniksi ja espanjaksi
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
