PowerPC

PowerPC (lyhennettynä myös PPC) on RISC-suoritinarkkitehtuuri, jonka kehittivät IBM, Apple ja Motorola vuonna 1991. PowerPC on läheistä sukua IBM:n Unix-koneissa käytettävälle Power-arkkitehtuurille. Alun perin PowerPC oli sen karsittu versio, johon oli lisätty joitain käskyjä. Nykyään samat suorittimet toteuttavat sekä Power- että PowerPC-käskykannan.

PowerPC on viimeisiä RISC-arkkitehtuureja, minkä johdosta se eroaa joiltain osin ensimmäisistä. PowerPC:tä ei enää yritettykään suunnitella 1980-luvun oppikirjaesimerkkien mukaan kuten esimerkiksi MIPS ja SPARC suunniteltiin, vaan siihen otettiin mukaan joitain monimutkaisempia käskyjä. PowerPC-arkkitehtuurin erikoisuus on käänteiset hajautustauluihin perustuvat virtuaalimuistin sivutaulut. Toinen erikoisuus on mahdollisuus vaihtaa suorittimen tavujärjestystä ohjelmallisesti. Suoritin kuitenkin käynnistyy big-endian-tilassa.

Suoritinperheeseen kuuluvat muun muassa seuraavat mallit:

• 601
• 603
• 603e
• 604
• 604e
• 620
• 750 (PowerPC G3)
• 7400 (PowerPC G4)
• 970 (PowerPC G5, Pohjautuu IBMn Power4-suorittimeen)
• PlayStation 3:n Cell-suorittimessa on 64-bittinen PowerPC-ydin

PowerPC-suorittimia on käytetty muun muassa Amiga- ja Macintosh-tietokoneissa sekä sulautetuissa järjestelmissä, kuten verkkolaitteissa ja autojen tietojärjestelmissä. IBM käyttää Unix-koneissaan paitsi PowerPC:tä myös sen sukulaisarkkitehtuuria POWERia.

PowerPC:stä yritettiin 1990-luvun puolivälissä tehdä vakiintuneen WINTEL-arkkitehtuurin kilpailija. Vuonna 1994 IBM julkaisi PowerPC Reference Platformin, joka oli periaatteessa PC-klooni varustettuna PowerPC-suorittimella. Erityisesti Apple koki tämän ongelmalliseksi ja 1995 julkaistiin Common Hardware Reference Platform (CHRP) -määrittely, jonka pääasiallinen muutos oli Open Firmware, mahdollisuus ladata alustariippumattomia laiteajureita PCI-väylän korteilta, näin parantaen yhteensopivuutta ei laitteiden välillä. Sekä PReP että CHRP-koneet jäivät hyvin harvinaisiksi.

PowerPC-suorittimia löytyy muun muassa seuraavista laitteista:

• Adaptec
  • Raid-kortit
• Amiga
  • Eyetech AmigaOne
  • Eyetech MicroA1
  • ACube Systems Srl SAM440ep (667Mhz CPU)
• Amiga ”Classic” -kiihdytinsarjat:
  • ACK Control PowerVixxen LT.
  • Phase5 Blizzard.
  • Phase5 CyberStormPPC.
• Apple
  • iBook
  • PowerBook
  • Power Macintosh
• Buffalo Technology
  • Kuro Box/LinkStation/TeraStation verkkopalvelinlaitteet
• Cisco-reitittimet
• Culturecom-laitteet:
  • Set Top Box (STB)
  • DVD Station
  • Voice-Over-IP (VoIP)
  • China Tax/Point-of-Sale (POS)-terminaali.
• Genesi
  • Pegasos Open Desktop Workstation/ODW.
  • Efika
• IBM
  • RS/6000 AIX-työasemat
  • BlueGene-supertietokone. Jokaisessa laskentayksikössä on kaksi 700 MHz:n PowerPC 440 -ydintä^[1].
• Kyocera tulostimet.
• Realm Systems
  • BlackDog Plug-in USB mobile Linux Server
• DBox2, Dreambox Linux DVB-viritin

• RAD6000 ja RAD750, säteilysuojatut suorittimet, joita käytetään muun muassa avaruusluotaimissa^[2]
• Hewlett-Packard, Kyocera, Konica-Minolta, Lexmark ja Xerox laser- ja mustesuihkutulostimet
• Ford-autot^[3]
• TiVo (ensimmäinen sukupolvi) videotallennin^[4].

• Gekko (Nintendo GameCube) - muunneltu 485 MHz:n 750CXe-ydin
• Broadway (Wii)
• Xenon (Xbox 360)
• Cell BE (PlayStation 3)

• • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta PowerPC Wikimedia Commonsissa
• Power.org
• Apple-IBM-Motorola -yhteistyön historiaa