Pohjakylä

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 3. elokuuta 2024 kello 07.11 käyttäjän Oulanka (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 3. elokuuta 2024, perustui tähän versioon.

Pohjakylä on kylä ja taajama Sastamalan kaupungissa Pirkanmaalla. Pohjakylän ja sen naapurikylän Kittilän alueella sijaitsee Suodenniemen keskustaajama. Taajama-alueen asukasluku oli 409 ja pinta-ala 2,17 neliökilometriä vuonna 2018.[1]. Pohjakylän alueet ulottuvat luoteessa Kirkkojärven toiselle puolelle Onkijärven rantaan saakka. Idässä kylän alue rajautuu Mouhijärven rajaan. Kylän alueisiin kuuluu myös osa Kirkkojärven keskellä olevasta Osmansaaresta.[2]

Pohjakylän keväistä maisemaa. Kuvan keskellä näkyvästä kirkosta yläoikealla olevassa metsäsaarekkeessa sijaitsee Pohjakylän vanha keskusalue.

Pohjakylän historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjakylä on yksi Suodenniemen yhdeksästä keskiaikaisesta kylästä ja sen arvellaan syntyneen viimeistään 1500-luvulla. Kylä muodostui alkuaan viidestä kantatilasta, jotka olivat Vähäkero eli Mikkola (RNo 1), Isokero (RNo 2), Tahlo (RNo 3), Pukka (RNo 4) ja Kina (RNo 5). Näistä Isokeron talo päätyi aikanaan Suodenniemen kunnan omistukseen ja pääosin sen maille on rakennettu suuri osa Suodenniemen nykyisestä keskustaajamasta.[3]

Pohjakylä vuoden 1644 maakirjakartassa.

Suodenniemen uuden kirkon valmistuttua Pohjakylässä sijaitsevalle Koippurinmäelle kylän merkitys paikallisena keskusalueena alkoi kasvaa. Lopullisesti kuntakeskus siirtyi Suodenniemen kylästä Pohjakylän ja Kittilän kylän raja-alueelle 1900-luvun aikana.

Sisällissodan aikana vuonna 1918 Pohjakylän alueella ja ympäristössä käytiin kiivaita taisteluita Suodenniemeä miehittäneiden punaisten ja sinne hyökänneiden valkoisten välillä. Punaisten paikallinen esikunta oli Pohjakylässä Mikkolan talossa ja kirkontornista tehtiin tähystystä eri suuntiin. Punaisten tykistö oli sijoittunut nykyisen kotiseutumuseon tienoille kirkon luona.[4][5]

Pohjakylän rajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjakylän ja Kankaanmaan metsäpalstan rajapisteet vuoden 1778 rajankäynnin mukaan. Numerot kartoissa viittaavat oheisen luettelon numeroihin.

Pohjakylän rajankäynti suoritettiin loppuun kesäkuussa 1778. Sen pöytäkirjassa[6] määriteltiin kylälle ympärysrajat sekä rajapisteet seuraavan luettelon mukaan (suluissa alkuperäisessä pöytäkirjassa näkyvä nimimuoto):

1. Kyrönkorvenkallio (Kyrönkorfwen Kallio)

Kyrönkorvenkallio oli monien muiden tavoin vanha rajapaikka Suodenniemeltä Mouhijärvelle kulkevan metsätien varrella. Rajamerkistä kerrotaan, että se on pieni kallio Kyrönkorven suolla ja että rajamerkki on kivistä aseteltu. Maaston tuolloinen vetisyys ilmenee pöytäkirjan liitteenä olevasta kartasta, minkä mukaan tie rajapaikan vieressä oli kapulatie.

Kyrönkorvenkallio oli Pohjakylän ja Kittilän kylien välisen rajan alkupiste.

2. Kolmenojansuu

Paikka Kolisevanniityn länsiosassa, jossa kaksi puroa virtaa yhteen.

3. Herrojenkallionotsa (Herraen Kallion Otsa)

Kalliojyrkänne Keron talon Järvenpää-nimisen niityn eteläpuolella.

4. Kolmenaidansäämi (Kolmen Aidan Sämi)

Pohjakylän ja Kittilän kylien välisen raja-aidan sekä nykyisen Kisakujan kohdalla kulkeneen Pohjakylän Tahlon ja Isokeron tilusten aidan kohtauspiste. Säämi on käytöstä poistunut sana, joka tarkoittaa kahden aidan saumakohtaa.

5. Lavinojansuu (Lawinojansuu)

Paikka, jossa nykyinen Röyskänoja laskee Kirkkojärveen.

6. Osmansaarenkorkia (Osman Saren Korkia)

Kirkkojärvessä olevan Osmansaaren korkein kohta.

7. Halkivaha (Halkiwaha)

Kirkkojärven rannalla ollut kivirakennelma, jonka ympärysmitta oli 17 kyynärää ja korkeus 7 kyynärää.

8. Kankaanharju (Kangan Harju)

Kasa kivipaasia ristissä toistensa päällä. Pohjakylän ja Suodenniemen kylän välisen rajan alkupiste.

9. Harjunhonka (Harjun Hånga)

Paikka, jossa aiemmin oli seissyt kookas mänty. Se oli jo vuonna 1778 kaatunut ja lahonnut, mutta sen paikalle oli aseteltu sileitä kiviä ristiin toisensa päälle.

Pohjakylän ja Suodenniemen kylän välisen rajan päätepiste.

10. Kömisevänhonka (Kömisewän Hånga)

Suuri mänty, jota oli karsittu ja jonka kylkiin oli hakattu 12 syvää uraa.

11. Onkijärvensaari (Ongi Järwen Sari)

Sileä kallio Onkijärvessä.

12. Torisevanhonka (Torisewan Hånga)[7]

Suuri mänty Kittilän Kurjelle kuuluvan niityn itäpuolella. Mäntyä oli karsittu ja sen kylkiin oli hakattu 7 syvää uraa.

13. Mautinlähde (Mautin Lähdet)[8]

Lähde, jonka halkaisija oli 3 kyynärää.

14. Haapasuo (Hapasuo)[9]

Paikka Haapasuo-nimisen niityn aitauksessa. Tässä rajapisteessä ei ollut aikaisempaa rajamerkkiä, joten rajamerkiksi hakattiin paalu.

15. Haapasuonkolu (Hapasuon Kålu)

Kivenlohkare Isokeron ja Vähäkeron niittyjen raja-aidalla.

16. Hoivasojansuu (Hoiswanojansuu)

Hoivasojansuu-nimisen puron suu Koivuniemenjärven rannalla Pukalle kuuluneen Alho-nimisen niityn pohjoispuolella.

17. Mätikkövuorenotsa (Mätickö Wuoren Otsa)

Vuorenrinne Koivuniemen Heikkilälle kuuluneen Mätikkö-nimisen niityn koillispuolella.

Pohjakylän ja Taipaleen kylien välisen rajan alkupiste.

18. Humalahonka (Humala Hånga)

Kierorunkoinen sivuiltaan kapeneva mänty, jonka kylkeen oli kaiverrettu vuosiluku 1746 sekä nimikirjaimet W.W.

Pohjakylän sekä Selkeen, Mielolan ja Vestolan kylien välisen rajan alkupiste.

19. Hoivasjärven kivipyykki (Hoiwas Järven Kiwi Pyki)

Useista luonnonkivistä kasattu rajamerkki.

Pohjakylä tänään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjakylä sijaitsee Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven välisellä niemellä Lavian ja Mouhijärven välisen seututie 259 varrella. Taajama-alue jatkuu niemeltä hieman etelään.[10] Pohjakylässä sijaitsee terveysasema, kirjasto, Suodenniemen kirkko, seurakuntatalo, urheilukenttä sekä paloasema.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2018: Tilastokeskus. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 24.3.2020.
  2. ↑ Suodenniemen kyläkartta Suodenniemi-Seura. Viitattu 31.1.2018.
  3. ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158 (suomeksi)
  4. ↑ Punalippu kirkon tornissa. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. Viitattu 17.3.2020.
  5. ↑ Maasalo Eero: Lavia ja Suodenniemi vapaussodan aikana. Helsinki: Katri Maasalo, 2005. ISBN 9789529190164 (suomeksi)
  6. ↑ Pohjakylän isojaon rajankäyntipöytäkirja 1778. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto (A98:15/1-7), Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=7760253995&aineistoId=2528101752 / Viitattu 16.4.2024
  7. ↑ Rajapisteiden 8-15 rajaama ns. Kankaanmaan metsä oli aiemmin ollut Pohjakylän ja Koivuniemen kylän yhteismaana. Nyt se päätettiin jakaa kylien kesken kahteen osaan, joista Koivuniemen kylä sai pohjoispuolen ja Pohjakylä eteläpuolen. Pohjakylän osuus jaettiin samalla sen talojen kesken. Näin ollen rajapisteet 12-14 eivät jatkossa olleet Pohjakylän ulkorajoja, vaan sen alueen raja kulki metsämaan halki rajapisteeltä 15 lähes suoraan länteen Onkijärven pohjoispuolelle saakka.
  8. ↑ Rajapisteiden 8-15 rajaama ns. Kankaanmaan metsä oli aiemmin ollut Pohjakylän ja Koivuniemen kylän yhteismaana. Nyt se päätettiin jakaa kylien kesken kahteen osaan, joista Koivuniemen kylä sai pohjoispuolen ja Pohjakylä eteläpuolen. Pohjakylän osuus jaettiin samalla sen talojen kesken. Näin ollen rajapisteet 12-14 eivät jatkossa olleet Pohjakylän ulkorajoja, vaan sen alueen raja kulki metsämaan halki rajapisteeltä 15 lähes suoraan länteen Onkijärven pohjoispuolelle saakka.
  9. ↑ Rajapisteiden 8-15 rajaama ns. Kankaanmaan metsä oli aiemmin ollut Pohjakylän ja Koivuniemen kylän yhteismaana. Nyt se päätettiin jakaa kylien kesken kahteen osaan, joista Koivuniemen kylä sai pohjoispuolen ja Pohjakylä eteläpuolen. Pohjakylän osuus jaettiin samalla sen talojen kesken. Näin ollen rajapisteet 12-14 eivät jatkossa olleet Pohjakylän ulkorajoja, vaan sen alueen raja kulki metsämaan halki rajapisteeltä 15 lähes suoraan länteen Onkijärven pohjoispuolelle saakka.
  10. ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.1.2018.
Suomen entisten kuntien (ml. nykyisten kuntien aiemmat) hallinnolliset keskukset
Etelä-Karjala: Akonpohja (Saari) • Joutsenon kirkonkylä • Lauritsala • Miettilä (Rautjärvi vuoteen 1972) • Niukkala (Uukuniemi) • Nuijamaa • Vainikkala (Lappee) • Ylämaan kirkonkylä

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmän kirkonkylä • Jalasjärven kirkonkylä • Jurvan kirkonkylä • Kortesjärven kirkonkylä • Keskikylä (Lehtimäki) • Nurmon kirkonkylä • Peräseinäjoen kirkonkylä • Törnävä (Seinäjoen mlk) • Töysän kirkonkylä • Ylihärmän kirkonkylä • Ylistaron kirkonkylä

Etelä-Savo: Anttolankylä • Haukivuoren asemanseutu • Jäppilän kirkonkylä • Kerimäen kirkonkylä • Naarajärvi (Pieksämäen mlk/Pieksänmaa) • Punkasalmi (Punkaharju) • Rantakylä (Mikkelin mlk) • Ristiinan kirkonkylä • Savonrannan kirkonkylä • Suomenniemen kirkonkylä • Virtasalmen kirkonkylä

Kainuu: Teppana (Kajaanin mlk) • Vuolijoen kirkonkylä

Kanta-Häme: Hattelmala* (Vanaja) • Hauhon kirkonkylä • Hätilä (Hämeenlinnan mlk) • Iittala (Kalvola) • Kojo (Koijärvi) • Lammin kirkonkylä • Rengon kirkonkylä • Suotaala (Tyrväntö) • Syrjäntaka (Tuulos)

Keski-Pohjanmaa: Kirkonmäki (Kaarlela) • Knivsund (Öja) • Kälviän kirkonseutu • Lohtajan kirkonkylä • Ullavan kirkonkylä

Keski-Suomi: Asemakylä (Pihlajavesi) • Halli (Kuorevesi) • Honkola (Äänekosken mlk) • Jämsänkosken keskustaajama • Konginkangas • Korpilahden kirkonkylä • Koskenpää • Leivonmäen kirkonkylä • Pylkönmäen kirkonkylä • Sumiaisten kirkonkylä • Suolahden keskustaajama • Säynätsalo • Vaajakoski* (Jyväskylän mlk)

Kymenlaakso: Anjala • Elimäen kirkonkylä • Haapasaari • Helilä (Karhula ja Kymi) • Jaalan kirkonkylä • Keltakangas (Sippola vuodesta 1966/Anjalankoski) • Kuusaa (Kuusankoski) • Sippola • Summa* (Vehkalahti) • Valkealan kirkonkylä

Lappi: Isokylä* (Kemijärven mlk) • Karunki • Kiviranta (Alatornio) • Saarenkylä* (Rovaniemen mlk) • Turtola

Pirkanmaa: Eräjärvi • Huittula (Sääksmäki) • Karkku • Kiikka • Kiikoisten kirkonkylä • Kurun kirkonkylä • Kämmenniemi (Teisko) • Luopioisten kirkonkylä • Länkipohja (Längelmäki) • Messukylä • Pehula (Keikyä/Äetsä) • Pohja (Kuhmalahti) • Pohjakylä (Suodenniemi) • Sahalahden kirkonkylä • Siuro (Suoniemi) • Sorila (Aitolahti) • Tottijärvi • Uotsola (Mouhijärvi) • Viialan kirkonkylä • Viljakkalan kirkonkylä • Vilppulan asemanseutu

Pohjanmaa: Alaveteli • Bergö • Björköby • Jepuan asemanseutu • Koivulahti • Lapväärtti • Lillby (Purmo) • Maksamaan kirkonkylä • Munsala • Oravaisten kirkonkylä • Petolahti • Pirttikylä • Raippaluoto • Siipyy • Teerijärvi • Tiukka • Vähänkyrön kirkonkylä • Ylimarkku • Ähtävä

Pohjois-Karjala: Enon kirkonkylä • Hammaslahti (Pyhäselkä) • Kesälahden kirkonkylä • Kiihtelysvaaran kirkonkylä • Kuusjärvi • Pankakoski* (Pielisjärvi) • Porokylä (Nurmeksen mlk) • Tuupovaaran kirkonkylä • Uusikylä (Värtsilä) • Valtimon kirkonkylä

Pohjois-Pohjanmaa: Asemakylä (Kuivaniemi) • Haukiputaan kirkonkylä • Himangan kirkonkylä • Kestilän kirkonkylä • Kiimingin kirkonkylä • Meijerinkylä (Temmes) • Oulunsalon kirkonkylä • Paavola • Pattijoen kirkonkylä • Piippolan kirkonkylä • Rantsilan kirkonkylä • Rautio • Revonlahti • Salonkylä (Saloinen) • Siikajoenkylä • Säräisniemi • Vihannin kirkonkylä • Yli-Iin kirkonseutu • Ylikiimingin kirkonkylä

Pohjois-Savo: Juankosken kirkonseutu • Kangaslammin kirkonkylä • Karttulan kirkonkylä • Maaningan kirkonkylä • Muuruveden kirkonkylä • Melalahti (Riistavesi) • Nilsiän keskustaajama • Säyneinen • Varpaisjärven kirkonkylä • Vehmersalmen kirkonkylä

Päijät-Häme: Artjärven kirkonkylä • Heinolan kirkonkylä (Heinolan mlk) • Hämeenkoski • Nastolan kirkonkylä

Satakunta: Ahlainen • Eurakoski (Kiukainen) • Hinnerjoki • Honkajoen kirkonkylä • Kangas (Kullaa) • Kauvatsa • Kepola (Köyliö) • Kodisjoen kirkonkylä • Koskenkylä (Honkilahti) • Lapin kirkonkylä • Lavian kirkonkylä • Luvian kirkonkylä • Noormarkun kirkonkylä • Pihlava (Porin mlk) • Uotila* (Rauman mlk) • Vampulan kirkonkylä

Uusimaa: Bromarv • Etelä-Haaga (Haagan kauppala) • Gammelbacka* (Porvoon mlk) • Hyvinkäänkylä (Hyvinkään mlk) • Karjaan keskustaajama • Karjalohjan kirkonkylä • Kulosaari • Liljendalin kirkonkylä • Malmi (Helsingin mlk vuoteen 1945) • Munkkiniemi (Huopalahti) • Nummen kirkonkylä (Nummi/Nummi-Pusula) • Patola (Oulunkylä) • Pernajan kirkonkylä • Pohjankuru • Pusula • Ruotsinpyhtään kirkonkylä • Sammatin kirkonkylä • Tenhola • Vihdin kirkonkylä • Virkkala* (Lohjan kunta) • Österby* (Tammisaaren mlk)

Varsinais-Suomi: Alastaron kirkonkylä • Askaisten kirkonkylä • Halikon kirkonkylä • Hiittinen • Hirvikoski (Loimaan kunta) • Houtskarin kirkonkylä • Inkere (Pertteli) • Jakkula (Somerniemi) • Jäkärlä (Maaria) • Kaivola (Pertteli) • Kakskerta • Kalanti • Karppinen (Karjala) • Kiikalan kirkonkylä • Kitula (Suomusjärvi) • Kokkila (Angelniemi) • Korppoon kirkonkylä • Kuusisto • Kuusjoen kirkonkylä • Lammala (Västanfjärd) • Lemun kirkonkylä • Lokalahti • Mellilän asemanseutu • Merimaskun kirkonkylä • Metsämaa • Mietoisten kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Nauvon kirkonkylä • Norrby (Iniö) • Paattinen • Palva (Velkua) • Perniön kirkonkylä • Piikkiön kirkonkylä • Pyhämaa • Rantola (Karuna) • Rymättylän kirkonkylä • Särkisalon kirkonkylä • Taalintehdas (Dragsfjärd) • Tarvasjoen kirkonkylä • Toija (Kisko) • Vahdon kirkonkylä • Yläneen kirkonkylä

Luovutetut alueet: Kirkkoranta (Muolaa) • Kyyrölä • Parkkina (Petsamo) • Pölläkkälä (Äyräpää) • Salmi • Soanlahti • Suurkylä (Suursaari) • Säkkijärvi • Tenkalahti (Käkisalmen mlk) • Virkkilä (Vuoksela)

Tähdellä (*) merkityt ovat olleet kuntien suurimpia asutuskeskuksia sellaisissa tapauksissa, että kunnantalo on sijainnut viereisessä kaupungissa tai kauppalassa.

Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista
Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjakylä&oldid=22550010”