Panelia

Panelia on kylä Satakunnan maakunnassa sijaitsevassa Euran kunnassa. Se oli Eurakosken lisäksi toinen vuonna 2009 Euraan liitetyn Kiukaisten keskustaajamista.^[1] Panelia on myös Kiukaisten kunnan entinen nimi^[2]. Asukkaita Paneliassa on noin 1 600, joista taajama-alueella asuu 1 200.^[1]

Euran keskustaan Paneliasta on matkaa 15 kilometriä ja Eurakoskelle noin kuusi.

Panelia muodostuu tiiviisti rakennetusta keskustasta, joka sijaitsee kylän lävitse kulkevan maantien varrella. Kylää ympäröivät useat maatilat ja sen länsipuolella levittäytyy laaja viljelysaukea. Panelian läpi virtaa Eurajoki, jossa olevassa Paneliankoskessa sijaitsee voimalaitos sekä museona toimiva vanha rivimylly.

Talkoohengellä on aina ollut vahva sija Paneliassa. Talkoovoimin on tehty viime vuosisadan alussa kirkko ja osuusmeijeri sekä 1990-luvulla jäähalli. Vuonna 2006 Panelia valittiin Satakunnan vuoden kyläksi.^[3]

Oman murresanakirjansa Panelia sai vuonna 1998. Panelias paohataan tällää -kirjan (kustantajat Panelian kotiseutuyhdistys ry ja Kansantaiteenkeskus) tekijöinä olivat veljekset Simo ja Pekka Westerholm.

Panelian kylä kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Paneliassa on ollut asutusta jo 5 000 vuoden ajan. Vanhimmat säilyneet merkit ovat Kiukaisten kulttuurin ajoilta 2000–1200 eaa. Tuolloin seutu oli vielä merenrantaa.

Pronssikaudella Panelian länsipuolella, nykyisen laajan peltoaukean paikalla, lainehti muinainen Panelianlahdeksi kutsuttu merenlahti. Sen rannoille kehittyi kukoistava asutus, joka on jättänyt jälkeensä toistasataa röykkiöhautaa. Suurin niistä on Eurajoelle johtavan maantien 2172 vieressä sijaitseva Kuninkaanhauta. Se on Suomen suurin hautaröykkiö ja myös yksi Pohjoismaiden suurimmista.

Maankohoamisen vuoksi rantaviiva siirtyi aikojen kuluessa kauemmas. Samalla Panelia autioitui noin 800–500 eaa. Asukkaat seurasivat loittonevaa rannikkoa ja osa siirtyi Euraan, jonne muodostui myöhemmin Suomen rikkaimpia rautakautisia asuinpaikkoja. ^[4]

Uudelleen Panelia asutettiin vajaat 2 000 vuotta myöhemmin 1200-luvulla. Tuolloin ensimmäinen asutus syntyi Eurajoen pohjoispuolelle Kylänkosken rannalle. Panelian kantatilat muodostivat pienelle alueelle tiiviin ryhmäkylän, jossa 1500-luvun lopulla oli vajaat 20 tilaa.

Ryhmäkylä hajosi Paneliassa vuosina 1780–1789 suoritetun isojaon myötä. Talojen hajaantumiseen vaikutti myös vuonna 1798 raivonnut suuri tulipalo, joka tuhosi kahdeksan taloa. Viimeiset kantatalot muuttivat pois Kylänkosken alueelta 1900-luvun alussa, jäljellä on enää muutama vanhan ryhmäkylän ajalta peräisin oleva rakennus. Alueella sijaitsevat nykyään muun muassa terveyskeskus sekä pankin liikerakennus. ^[4]

Vuonna 1692 valmistui Panelian talonpoikien rakentama rukoushuone, joka kuitenkin tuhoutui jo 1714 ison vihan aikana. Se sijaitsi ns. Maijalan mäellä vanhan kivisillan kupeessa. ^[1]

1800-luvun puolivälissä aloitettiin entisen Panelianlahden paikalla olleen suoalueen kuivatus ja raivaaminen pelloiksi.

Panelian muodostivat 1600–1700-luvuilla paikalle rakennetut sotilastorpat ja myöhemmin muut itselliset torpat sekä mäkituvat. Asukkaat olivat lähinnä sotilaita ja käsityöläisiä.

1800-luvun loppupuolella keskustan tontit olivat täynnä asuin- ja navettarakennuksia sekä pieniä ulkorakennuksia. Sitä alettiinkin kutsumaan Panelian kaupungiksi. Nimitystä alettiin käyttämään myös virallisesti 1900-luvun alussa, vaikka mitään kaupunkioikeuksia ei Panelialla koskaan ollutkaan.

Paneliaan perustetiin talollisten muodostama valtuusto, joka laati oman Panelian Kaupungin Hallintojärjestyksen. Sitä yritettiin saada tuloksetta hyväksytyksi kuvernöörinvirastossa. Hallintojärjestys oli kuitenkin käytössä ja se sisälsi muun muassa kirjallisia vuokrasopimuksia sekä tonttivuokria. Kaupungin vuokratontit tulivat vuokralaisten lunastettaviksi vuonna 1929.

1900-luvun jälkipuoliskolla Panelian tiheä rakennuskanta on huomattavasti harventunut rakennuksien purkamisen ja uudisrakentamisen myötä. Paikoin on kuitenkin vielä nähtävissä vanhoja täyteen rakennettuja tontteja. ^[4]

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Paneliaan syntyi myös toinen asutuskeskittymä. Se muodostui kylän eteläpäähän vuonna 1897 valmistuneen Rauman radan ja Panelian rautatieaseman läheisyyteen. Alueella sijaitsi muun muassa koulu, mylly, kauppoja ja pankkeja sekä saha ja muutta teollisuutta. Panelian rautatieasema lakkautettiin 1970-luvulla ja samalla asemanseutu alkoi hiljenemään. Nykyään paikalla on enää jonkin verran yksityisasutusta. ^[4]

Kunnallisia palveluja Paneliassa ovat vuosiluokkien 1–6 opetusta tarjoava alakoulu sekä kirjasto ja terveysasema.

Paneliassa sijaitsee kauppa, joka on perustettu jo vuonna 1878. Lisäksi kylässä on muun muassa pankki, apteekki, lounaskahvila, kukkakauppa, useita parturi-kampaamoja sekä pizzeria. Liikuntapalveluja tarjoaa muun muassa vuonna 1999 valmistunut Panelian jäähalli.

Kaupallisten palvelujen lisäksi Paneliassa toimii useita muita PK-yrityksiä. Suurimpia ovat Jaakko-Tuote Oy, joka oli Kiukaisten kunnan suurin työnantaja sekä Panelian Metallirakenne Oy ja Vientikivi Oy:n kiviveistämö. Paneliassa pitävät kotipaikkaansa myös energiayhtiöt Paneliankosken Voima ja Satapirkan Sähkö.

Kylässä toimivia yhdistyksiä ovat muun muassa Panelian VPK sekä urheiluseurat Panelian Toive ja jääkiekon III-divisioonassa pelaava Panelian Raikas. Uudehkona yhdistyksenä toimintansa on aloittanut Peli-Weljet, jotka ovat kunnostautuneet panelialaisen seura- ja urheiluelämän keskuksena ja toiminnan kehittäjinä.

• Panelian kirkko – Graniitista vuonna 1909 rakennettu rukoushuone, joka vihittiin kirkoksi 1950.
• Panelian osuusmeijeri – Vuonna 1908 valmistunut jugendtyylinen graniitti- ja tiilirakenteinen meijerirakennus. Meijerissä on nykyään museotila, joka esittelee seudun esihistoriaa.
• Panelian rivimylly – Paneliankoskessa sijaitseva neljästä myllystä koostuva vanha rivimylly, joka on peräsin 1800-luvun puolivälistä. Nykyään museoituna.
• Kivisilta – Rivimyllyn vieressä sijaitseva Satakunnan vanhin kivisilta, joka on rakennettu vuonna 1832. Silta on edelleen käytössä.
• Paneliankosken voimalaitos – Vuonna 1922 valmistunut vesivoimala.
• Kuninkaanhauta – Suomen suurin pronssikautinen röykkiöhauta.

• Museovirasto/Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa