Laazari
| Laazari Лазарево, Lazarevo Loazari, Loazarinkylä |
|
|---|---|
 Pyhän Eliaan tsasouna. |
|
  Laazari |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Karhumäen piiri |
| Kunta | Paatene |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | entinen kylä |
| Väkiluku | 0 |
Laazari[1] (myös Laasari;[2] ven. Ла́зарево, Lazarevo; karjalaksi Loazari, Loazarinkylä[3]) on entinen kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Paatenen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee samannimisen järven rannalla noin 50 kilometriä Paatenesta luoteeseen.
Paatenen pogostaan kuulunut kylä mainitaan ensimmäisen kerran nimellä Lulozero vuoden 1588 tienoilla. Vuoden 1597 verokirjan mukaan siellä oli neljä taloa. Vuonna 1765 taloluku oli kasvanut kahteentoista.[4] 1900-luvun alussa Laazari kuului Paatenen volostin Särkijärven kyläkuntaan. Vuonna 1905 siellä oli 20 taloa, 122 asukasta ja koulu.[5] Neuvostoaikana perustettiin Seesjärven piiriin kuulunut Laazarin kyläneuvosto, johon kuuluivat myös Honkaniemen, Kuusiniemen, Lytän, Nesterinvaaran, Pölkkylän ja Tšiassalmen kylät sekä Voloman metsätyömaa. Vuonna 1933 kyläneuvostossa oli 599 asukasta, joista kymmenen oli venäläisiä ja loput karjalaisia.[6] Toisen maailmansodan jälkeen Laazari liitettiin Särkijärven kyläneuvostoon[7].
Laazarilla on historiallisen asutuksen status. Sen 1500-luvulla pystytetty Pyhän Eliaan tsasouna on valtakunnallinen suojelukohde. Muita rakennusmuistomerkkejä ovat vanhat talousrakennukset.[8].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Derevnja Jukkoguba i jejo okruga. Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta, 2001. ISBN 5-8021-0102-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 126. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 30.5.2015).
- ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 30.5.2015.
- ↑ Derevnja Jukkoguba, s. 425.
- ↑ Derevnja Jukkoguba, s. 47, 50–51, 54.
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 270–271. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 30. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- ↑ Karelskaja ASSR: administrativnoje delenije, s. 25. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
- ↑ Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 30.5.2015. (venäjäksi)