Lähdekoodi sivulle Lymfooma

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä:
IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä.
Eston asetti ‪Hasley‬. Annettu syy on Open proxy/Webhost: See the help page if you are affected: .
Esto alkoi: 18. joulukuuta 2022 kello 18.21
Esto päättyy: 18. joulukuuta 2025 kello 18.21
Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 62.210.136.28. Estetty alue on 62.210.0.0/16.
Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita Ei avoimia välityspalvelimia -käytännöstä.
Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä. Voit myös lähettää sähköpostia ylivalvojien VRT-jonoon osoitteeseen stewards@wikimedia.org. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.
Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.
{{Syöpätauti
| taudin_nimi = Lymfooma
| kuva = Gastric MALT lymphoma 2.jpg
| kuvateksti = Lymfooma mahalaukussa.
| ennuste = vaihtelee runsaasti eri tyyppien välillä
| ensioireet = ei oireita alussa
| hoito = [[seuranta]], [[lääke|lääkitys]], [[solusalpaaja]] ja [[sädehoito]]
| ilmaantuvuus = 1300<ref name="terveyskyla1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/syopataudit/lymfooma-eli-imukudossyopa | Nimeke = Terveyskylä: Lymfooma eli imukudossyöpä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref>
| tutkimukset =
| aiheuttaja = 
}}

[[Tiedosto:Burkitt's lymphoma.jpg|pienoiskuva|Non-Hodgkin-lymfoomiin kuuluva Burkittin lymfooma 7-vuotiaan pojan suussa. Afrikan päiväntasaajalla noin puolet lasten syövistä on Burkittin lymfoomaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://lymphoma.about.com/od/nonhodgkinlymphoma/p/burkitts.htm| Nimeke = Burkitt Lymphoma| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>]]

'''Lymfooma''' eli '''imusolmukesyöpä''' tai '''imukudossyöpä''' on yleisnimitys laajalle joukolle [[syöpä]]sairauksia. Perinteisesti ne on jaettu kahteen pääryhmään, [[Hodgkinin lymfooma|Hodgkinin lymfoomiin]] ja [[Non-Hodgkin-lymfooma|non-Hodgkin-lymfoomiin]], joista non-Hodgkin-lymfoomat ovat selvästi yleisempiä. Lymfoomat kuuluvat yleisimpiin syöpäsairauksiin, ja niitä todetaan eniten nuorilla aikuisilla sekä yli 60-vuotiailla.<ref name="kaikkisyovasta">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/imukudossyopa-lymfooma/ | Nimeke = Imukudossyöpä eli lymfooma | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref>

Taudinkuva, ennuste ja hoito vaihtelevat huomattavasti eri lymfoomatyyppien välillä.<ref name="kaikkisyovasta" /><ref name="tyypit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/syopataudit/lymfooma-eli-imukudossyopa/mitk%C3%A4-ovat-eri-lymfoomatyypit | Nimeke = Terveyskylä: Mitkä ovat eri lymfoomatyypit? | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20230123004109/https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/syopataudit/lymfooma-eli-imukudossyopa/mitk%C3%A4-ovat-eri-lymfoomatyypit | arkistoitu = 23.1.2023 }}</ref>

== Tyypit ==
Lymfoomia on kaikkiaan noin 80 eri alatyyppiä<ref name="kaikkisyovasta" />, ja ne luokitellaan useisiin alaryhmiin. Perinteisesti kaksi pääryhmää ovat olleet kontrolloimattomasti jakautuvista B-[[lymfosyytti|lymfosyyteistä]]<ref name="tyypit" /> syntyvät [[Hodgkinin lymfooma]]t sekä [[non-Hodgkin-lymfooma]]t, mutta nykyisessä tautiluokituksessa lymfoomien päätyyppeinä esitetään solutyypin mukaan T-lymfosyyteistä kehittyvät T-solulymfoomat ja B-lymfosyyteistä kehittyvät B-solulymfoomat, jotka ovat edellisiä yleisempiä ja sisältävät Hodgkinin lymfoomat.<ref name="kaikkisyovasta" /> Hodgkinin lymfoomista poiketen non-Hodgkin-lymfoomat voivat kehittyä sekä B- että T-lymfosyyteistä.<ref name="tyypit" /> Hodgkinin lymfooman alatyyppejä ovat edelleen [[lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma|lymfosyyttivaltainen]], [[sidekudoskyhmyinen Hodgkinin lymfooma|sidekudoskyhmyinen]], [[sekasoluinen Hodgkinin lymfooma|sekasoluinen]] ja [[vähälymfosyyttinen Hodgkinin lymfooma]] sekä harvinainen [[nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma]], jota esiintyy pääasiassa keski-ikäisillä miehillä ja joka leviää imusolmukkeiden ulkopuolelle vain harvoin. Vähälymfosyyttinen Hodgkinin lymfooma on harvinainen ja taudinkulultaan aggressiivisempi kuin muut Hodgkinin lymfoomat.<ref name="kaikkisyovasta" />

Kliinisen taudinkuvan mukaan lymfoomat voidaan jakaa hidaskasvuisiin eli indolentteihin ja nopeakasvuisiin eli aggressiivisiin lymfoomiin sekä näiden lukuisiin alatyyppeihin. Hidaskasvuiset lymfoomat ei aina vaadi hoitoa heti alkuvaiheessa, vaan niiden etenemistä voidaan seurata ja aloittaa hoidot vasta sitten, kun tauti aiheuttaa oireita. Nopeakasvuiset lymfoomat etenevät nopeammin ja vaativat pikaista hoitoa, mutta parantuvat nykyhoidoilla tehokkaammin, kun taas hidaskasvuisilla lymfoomilla on taipumus uusiutua.<ref name="kaikkisyovasta" /><ref name="tyypit" /> Lymfooma voi myös muuntua hidaskasvuisesta nopeakasvuiseksi, jolloin niitä hoidetaan kuin nopeakasvuisia lymfoomia.<ref name="tyypit" /> Hidaskasvuisia lymfoomia ovat esimerkiksi [[follikulaarinen lymfooma]], [[lymfosyyttinen lymfooma]] ja [[marginaalivyöhykkeen lymfooma]], kun taas nopeakasvuisiin kuuluvat muun muassa [[Burkittin lymfooma]] ja kaikkein yleisin<ref name="terveyskirjasto">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00023 | Nimeke = Terveyskirjasto: Imukudossyöpä (lymfooma) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref> tyyppi, [[diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma]].<ref name="kaikkisyovasta" />

Levinneisyyden mukaan lymfoomat jaetaan neljään ryhmään sen mukaan, kuinka monella imusolmukealueella tautia on: I- ja II- levinneisyysasteen lymfoomat ovat paikallisia, III- ja IV- asteen lymfoomat laajemmalle levinneitä. Lisäksi tunnetaan IE-aste, jossa syöpää on vain yhdellä imusolmukealueella, mutta se on levinnyt myös imusolmukkeiden ulkopuoliseen kudokseen, IIE-aste, jossa tautia esiintyy useammalla imusolmukealueella mutta vain yhdellä puolella [[pallea]]a ja se on levinnyt myös imusolmukkeiden ulkopuoliseen kudokseen, ja IIIE-aste, jossa tautia esiintyy pallean molemmilla puolilla ja se on levinnyt imusolmukkeiden ulkopuoliseen kudokseen. Ennusteeseen vaikuttaa levinneisyyden lisäksi se, onko lymfooma levinnyt luuytimeen tai keskushermostoon, ja pelkästään imusolmukkeissa olevan lymfooman ennuste on yleensä parempi.<ref name="kaikkisyovasta" />

== Oireet ==
Lymfooman tyypillisin oire on kivuton patti eli suurentunut [[imusolmuke]] kaulalla, niskassa, soliskuopassa, kainalossa tai nivusissa.<ref name="kaikkisyovasta" /><ref name="oireet">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/syopataudit/lymfooma-eli-imukudossyopa/lymfooman-oireet | Nimeke = Terveyskylä: Lymfooman oireet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref> Syöpää todennäköisempi syy imusolmukkeiden suurenemiselle on kuitenkin infektio; tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos patti ei selvästi liity tulehdukseen eikä häviä parin viikon kuluessa.<ref name="mtvuutiset">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kipu-alkoholin-juomisen-jalkeen-voi-olla-oire-syovasta-tunnista-halyttavat-oireet/8297728 | Nimeke = Kipu alkoholin juomisen jälkeen voi olla oire syövästä – tunnista hälyttävät oireet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref> Muita tyypillisesti esiintyviä yleisoireita ei ole, vaan oireet määräytyvät sen mukaan, missä elimessä sairaus on; esimerkiksi [[keuhkot|keuhkojen]] välissä olevista imusolmukkeista alkanut lymfooma voi oireilla yskänä, paineen tunteena tai hengitysvaikeuksina.<ref name="kaikkisyovasta" /> Kehon sisäosissa oleva lymfooma ei näy ulkoisina oireina.<ref name="oireet" />

Noin kolmasosalla lymfoomaan sairastuvista ilmenee myös yleisoireita<ref name="terveyskirjasto" />; mahdolliset yleisoireet eli niin sanotut B-oireet liittyvät useimmiten levinneeseen nopeakasvuiseen lymfoomaan.<ref name="kaikkisyovasta" /> Niitä ovat muun muassa kuumeilu, väsymys, painonlasku, kutina tai epätavallinen hikoilu; potilaan lämpö saattaa nousta ajoittain yli 37,5 °C, vaikka [[flunssa]]n oireita ei ole, hän saattaa olla erittäin väsynyt ilman selkeää syytä tai hänen painonsa voi laskea selittämättömästi. Lymfoomaan liittyvää hikoilua esiintyy erityisesti öisin. Erityisesti kuumalla säällä ilmenevään kutinaan voi liittyä ihottumaa ja sitä voi olla vain käsissä ja jaloissa tai koko kehon alueella.<ref name="oireet" /> Myös alkoholin juomisen jälkeen kipuilevat imusolmukkeet voivat olla merkki lymfoomasta etenkin naisilla.<ref name="mtvuutiset" />

Non-Hodgkin-lymfoomien oireet ovat monimuotoisempia kuin Hodgkinin lymfoomien.<ref name="terveyskirjasto" />

== Riskitekijät ==
Lymfooma syntyy, kun tietynlaiset veren valkosolut eli [[lymfosyytti|lymfosyytit]] alkavat jakaantua epänormaalilla tavalla ja lisääntyvät kontrolloimattomasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/syopataudit/lymfooma-eli-imukudossyopa/tietoa-lymfoomasta | Nimeke = Terveyskylä: Tietoa lymfoomasta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref> Altistavista tekijöistä tiedetään edelleen verrattain vähän; korkean iän on havaittu suurentavan erityisesti non-Hodgkin-lymfooman riskiä, minkä lisäksi riskitekijöihin kuuluu esimerkiksi virusinfektion, autoimmuunisairauden tai kroonisen tulehduksen vuoksi vaurioitunut [[immuunijärjestelmä]]. Myös läpikäydyn [[elinsiirto|elinsiirron]] jälkeinen immuunijärjestelmän keinotekoinen lääkkeellinen heikentäminen lisää lymfooman mahdollisuutta.<ref name="kaikkisyovasta" /> Monien muiden syöpien tavoin [[lihavuus]] lisää lymfooman riskiä, ja myös nuorilla yleisen [[mononukleoosi]]n eli kansanomaisesti pusutaudin aiheuttaja [[Epstein–Barrin virus]] on tunnistettu riskitekijäksi.<ref name="iltalehti">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/syopa/a/caae26fc-99a6-4511-a77b-7f08fea2f337 | Nimeke = Nuorten yleisin syöpä iskee imusolmukkeisiin – tunnista lymfooman oireet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref> Tunnettuja sairauden ehkäisykeinoja ei ole.<ref name="terveyskirjasto" />

Tietynlaisten rintojen [[rintaimplantti|silikoni-implanttien]] on havaittu kohottavan imusolmukesyövän riskiä, ja tutkimusten mukaan silikoni-implantteja kantavilla naisilla on jopa 400-kertainen riski sairastua lymfoomaan verrattuna naisiin, joilla implantteja ei ole. Rintaimplantteihin mahdollisesti liittyvä lymfooman alatyyppi on non-Hodgkin-lymfoomiin kuuluva harvinainen [[anaplastinen suurisoluinen lymfooma]] BIA-ALCL.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10595538 | Nimeke = "Vahva epäily silikoni-implantin syöpäriskistä": Plastiikkakirurgit kehottavat välttämään – Suomessa käytetty 30 000 riski-implanttia | Tekijä = Yle | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.1.2020 | Kieli = }}</ref>

Sairastumisriski on ainakin jossain määrin perinnöllinen eli jos suvussa on esiintynyt lymfoomaa, on todennäköisempää sairastua myös itse. Non-Hodgkin-lymfoomaan liittyvät geenimuutokset ovat kuitenkin enimmäkseen elämän aikana syntyneitä ja aiheutuneet esimerkiksi säteilystä, syöpää aiheuttavista kemikaaleista tai sairastetuista infektioista, mutta toisinaan myös ilman ulkopuolisia syitä. Osa tietyntyyppisiä lymfoomia aiheuttavista mutaatioista on tunnistettu; esimerkiksi follikulaarisessa lymfoomassa soluissa on usein tapahtunut [[DNA]]:n vaihto eli translokaatio [[kromosomi 14|kromosomien 14]] ja [[kromosomi 18|18]] välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cancer.org/cancer/non-hodgkin-lymphoma/causes-risks-prevention/what-causes.html | Nimeke = American Cancer Society: What Causes Non-Hodgkin Lymphoma? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref>

== Toteaminen ==
Lymfoomat havaitaan useimmiten potilaan suurentuneiden imusolmukkeiden perusteella. Lymfoomaa epäiltäessä lääkäri voi poistaa suurentuneen imusolmukkeen pienestä viillosta paikallispuudutuksessa tai leikkauksessa, mikäli se sijaitsee vartalon sisäosissa, minkä jälkeen sitä tutkitaan [[mikroskooppi|mikroskoopin]] avulla.<ref name="kaikkisyovasta" /> Myös pelkän koepalan ottaminen on mahdollista.<ref name="toteaminen">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/syopataudit/lymfooma-eli-imukudossyopa/lymfooman-toteaminen | Nimeke = Terveyskylä: Lymfooman toteaminen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref> Taudin levinneisyys kehossa selvitetään [[tietokonetomografia]]lla tai mahdollisesti [[positroniemissiotomografia]]lla, minkä lisäksi otetaan näyte luuytimestä ja tehdään verikokeita.<ref name="kaikkisyovasta" /> Myös [[magneettikuvaus]]ta ja [[ultraäänitutkimus]]ta käytetään toisinaan. Koska lymfoomatyyppejä on kymmeniä erilaisia, tarkan diagnoosin määritys on erityisen tärkeää, jotta voitaisiin valita mahdollisimman tehokas hoito.<ref name="toteaminen" />

Koska imukudoksen soluja on ympäri kehoa, sairaus voi olla melkein missä tahansa kehonosassa. Suurin osa non-Hodgkin-lymfoomista sijaitsee havaitsemishetkellä vain imusolmukealueilla, kuten niskassa, kaulalla, kainaloissa, nivusissa tai rintakehän alueella. Sairauden on kuitenkin mahdollista levitä myös viereisiin elimiin imukudoksen ulkopuolelle, ja joka viidenneltä sairastuneelta löytyy syöpäsoluja<!-- lähteessä tässä kohtaa "vain", mutta kyseessä on todennäköisesti kirjoitusvirhe --> imusolmukkeiden ulkopuolisista elimistä, kuten mahalaukusta, iholta, luista, aivoista, suolistosta tai kilpirauhasesta.<ref name="kaikkisyovasta" /> Lymfooma voi levitä myös verenkiertoon aiheuttaen [[leukemia]]n.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/science/lymphoma | Nimeke = Encyclopædia Britannica: lymphoma | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref>

== Hoito ==
Lymfooman hoitoon käytettäviä menetelmiä ovat [[sädehoito]], [[solunsalpaajat]] ja [[vasta-ainelääke|vasta-ainelääkkeet]]. Toisinaan käytetään myös biologisia hoitomuotoja, joissa hyödynnetään kehon luonnollisia suojautumiskeinoja; niihin kuuluvat [[monoklonaaliset vasta-aineet]], [[radioimmunoterapia]], [[interferoni]]t, [[rokote|rokotteet]], [[geenihoito|geenihoidot]] ja [[antiangiogeneesihoito|antiangiogeneesihoidot]].<ref name="kaikkisyovasta" /> Sen sijaan leikkaushoito on harvinainen.<ref name="tays">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tays.fi/fi-fi/Palvelut/Syovanhoito/Lymfooma | Nimeke = Tays: Lymfooma | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref> Valittavaan hoitomuotoon vaikuttavat muun muassa lymfooman alatyyppi, taudin levinneisyys ja sijainti elimistössä sekä kasvaimien koko. Yksilöllisiä tekijöitä ovat potilaan ikä ja tulevaisuudensuunnitelmat kuten lasten hankkiminen, terveydentila, muut mahdolliset sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/syopataudit/lymfooma-eli-imukudossyopa/lymfooman-hoidon-suunnittelu | Nimeke = Terveyskylä: Lymfooman hoidon suunnittelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2023 | Kieli = }}</ref>

Sekä sädehoito että syöpälääkkeet toimivat lymfoomaan tehokkaasti.<ref name="tays" />

=== Hodgkinin lymfooma ===
Hodgkinin lymfooman hoitona käytetään paikallisessa taudissa useimmiten solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmää, levinneessä tautimuodossa ensisijaisesti solunsalpaajahoitoa, minkä lisäksi sädehoitoa voidaan antaa tarvittaessa.<ref name="terveyskirjasto" /> Solunsalpaajien ansiosta nykyään voidaan käyttää aiempaa pienempää sädehoitovolyymiä ja pienempiä sädeannoksia, mikä pienentää sädehoidon haittoja ja mahdollisten uusien syöpien riskiä.<ref name="kaikkisyovasta" />

Paikallisessa Hodgkinin lymfoomassa käytetään 2–4 kuukautta kestävää hoitoa, joka ei edellytä vuodeosastolla oloa; lääkityksenä on [[doksorubisiini]]n, [[bleomysiini]]n, [[vinblastiini]]n ja [[dakarbatsiini]]n muodostama ABVD-solunsalpaajayhdistelmä. Levinneen Hodgkinin lymfooman hoito kestää 6–8 kuukautta ja siihen voidaan käyttää ABVD:n sijaan tehokkaampaa BEACOPP-solunsalpaajahoitoa, jonka haittavaikutukset ovat kuitenkin suuremmat: se muun muassa kohottaa riskiä sairastua toiseen syöpään myöhemmin ja voi aiheuttaa hedelmättömyyttä. Uusiutuneissa tapauksissa voidaan käyttää intensiivihoitoa, jolla pyritään parantamaan lymfooma pysyvästi suuriannoksisella solunsalpaajahoidolla. Suuret solunsalpaaja-annokset vaativat kuitenkin luuytimen [[kantasolu]]siirtoja joko potilaalta itseltään tai luovuttajalta, sillä solunsalpaajat lamauttavat väliaikaisesti potilaan luuytimen [[valkosolu]]tuotannon ja potilas on vaarassa sairastua hengenvaarallisiin tulehduksiin. Solunsalpaajahoidon sivuvaikutuksia ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, hiustenlähtö ja väsymys sekä toisinaan kohonnut tulehdusriski.<ref name="kaikkisyovasta" />

Sädehoito tehoaa hyvin Hodgkinin lymfoomaan, mutta sitä käytetään yleensä vasta, jos solunsalpaajahoidosta ei ole apua; paikallisissa uusiutumissa käytetään kuitenkin toisinaan myös pelkkää sädehoitoa. Erityisesti laajoissa taudeissa sädehoitoa voidaan antaa suurimman kasvainmassan alueelle solunsalpaajahoidon jälkeen. Sädehoidon ja solunsalpaajien lisäksi voidaan käyttää biologisia hoitomuotoja.<ref name="kaikkisyovasta" />

=== Non-Hodgkin-lymfooma ===
Non-Hodgkin-lymfooman hoitovaihtoehtoja ovat solunsalpaajat, vasta-ainelääkkeet, sädehoito ja seuranta, joiden lisäksi uusiutuneeseen aggressiiviseen lymfoomaan voidaan käyttää intensiivihoitoa ja kantasolusiirtoja; useimmiten hoito aloitetaan yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla. Parannettavissa olevien non-Hodgkin-lymfoomien hoito aloitetaan yleensä mahdollisimman tehokkaasti, ja kasvain pyritään hävittämään kokonaan.<ref name="kaikkisyovasta" /> Hitaammin leviäviä muotoja kuten follikulaarista lymfoomaa voidaan alussa seurata ja hoito käynnistää vasta, kun tauti aiheuttaa oireita.<ref name="terveyskirjasto" />

Non-Hodgkin-lymfooman hoidossa käytetään usein eri solunsalpaajien yhdistelmää.<ref name="terveyskirjasto" /> Hyväennusteisille potilaille annettava monisolunsalpaajahoito on yleisimmin niin sanottu CHOP, joka sisältää [[syklofosfamidi]]a, [[doksorubisiini]]a, [[vinkristiini]]a ja [[kortisoni]] [[prednisoloni]]a. Vaikeammissa tapauksissa käytetään tehokkaampia muiden solunsalpaajien yhdistelmähoitoja. Osa paikallisena todetuista non-Hodgkin-lymfoomista voidaan hoitaa myös pelkällä sädehoidolla, mutta sitä käytetään tyypillisesti vasta, jos kasvainta on vielä jäljellä solunsalpaajahoitojen jälkeen tai riski taudin uusiutumiseen on suuri. Sädehoitoa voidaan käyttää myös silloin, kun kyse on iäkkäästä potilaasta, joka sietää huonosti solunsalpaajia.<ref name="kaikkisyovasta" />

Hidaskasvuiset non-Hodgkin-lymfoomat ovat taudinkuvaltaan harvoin pysyvästi parannettavissa olevia pitkäaikaissairauksia, ja niiden hoidossa keskitytään oireiden vähentämiseen ja sairastuneen elämänlaadun parantamiseen; jos sairaus on oireeton, hoidoksi voi riittää pelkkä seurantakin. Kuten Hodgkinin lymfoomissa, myös biologisia hoitoja käytetään.<ref name="kaikkisyovasta" />

== Ennuste ja seuranta ==
Lymfooman ennuste on nykyisin hyvä etenkin nuoremmilla potilailla, ja valtaosa alle 60-vuotiaista potilaista paranee. Etenkin Hodgkinin lymfooman ennuste on erinomainen, ja 2000-luvulla 97 prosenttia sairastuneita oli elossa vielä viiden vuoden kuluttua.<ref name="kaikkisyovasta" /><ref name="iltalehti" /> Hodgkinin lymfoomaa sairastavista potilaista paranee pysyvästi noin 90 prosenttia ja kaikista potilaista yli 80 prosenttia.<ref name="terveyskirjasto" /> Myös non-Hodgkin-lymfoomaa sairastavien potilaiden elossaololuvut ovat parantuneet koko ajan, kun kuolleisuus tautiin on laskenut 2000-luvulla uusien hoitomuotojen ansiosta, ja ovat nykyisin 89 prosentin luokkaa. Parhaiten toipuvat potilaat, joilla on hyvä yleiskunto ja joiden tauti ei ole levinnyt, mutta myös aggressiivisempien tautimuotojen etenemistä kyetään hidastamaan.<ref name="kaikkisyovasta" /><ref name="iltalehti" />

Hoidon jälkeen potilaita seurataan lymfooman uusiutumisen ja hoidon jälkivaikutusten varalta<ref name="terveyskirjasto" />; seuranta on yksilöllistä, ja sitä jatketaan yleensä noin viiden vuoden ajan hoitojen päätyttyä. Sädehoitoa saaneiden seurannassa kiinnitetään huomiota [[kilpirauhanen|kilpirauhasen]] toimintaan, jos kilpirauhanen on ollut sädekentässä, ja rintojen mammografia- ja kaikukuvantaminen on syytä aloittaa viimeistään kymmenen vuoden kuluttua hoidosta, jos potilas on saanut sädehoitoa rintarauhasen alueelle.<ref name="kaikkisyovasta" />

Uusiutuminen tapahtuu tyypillisesti 2–3 vuoden sisällä hoitojen lopettamisesta. Suurin osa uusiutumisista huomataan potilaan oireiden tai kliinisen tutkimuksen perusteella, minkä lisäksi käytetään verikokeita ja tarpeen mukaan tehtäviä kuvantamistutkimuksia.<ref name="kaikkisyovasta" />

== Epidemiologia ==
Lymfooma on Suomen seitsemänneksi yleisin syöpä, ja se on alle 30-vuotiaiden kaikkein yleisin syöpätauti.<ref name="terveyskyla1" /> Hodgkinin lymfoomaan sairastuu Suomessa vuosittain noin 160 ihmistä, joista valtaosa on iältään joko 15–34-vuotiaita tai yli 60-vuotiaita. Yleisempää muotoa, non-Hodgkin-lymfoomaa todetaan vuosittain noin 1&nbsp;300, ja tautia esiintyy eniten yli 55-vuotiailla.<ref name="tyypit" /> Sairastuneiden keski-ikä on noin 70 vuotta, mutta sairaus voi puhjeta myös nuoremmalla iällä ja jopa lapsilla.<ref name="terveyskirjasto" />

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
*Veritaudit, Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 1996 ISBN 951-8917-66-3

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
* [http://www.lymfooma.fi/etusivu/ Tietoa lymfoomasta (lymfooma.fi)] {{Wayback|1=http://www.lymfooma.fi/etusivu/ |päiväys=20090618044822 }}
* [https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/imukudossyopa-lymfooma/ Syöpäjärjestöt: Lymfooma, Kaikki syövästä]
*[http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos09/kyllonen.html Uusia merkkiaineita imusolmukesyöpien uusiutumisen ennustamiseen] {{Wayback|1=http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos09/kyllonen.html |päiväys=20100601133850 }} Heli Kyllönen, väitöstilaisuus Oulun yliopistossa
* [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4643002/ Familial predisposition and genetic risk factors for lymphoma] {{en}}

{{Metatieto}}
{{Terveyshuomautus}}

[[Luokka:Lymfoomat|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Tällä sivulla käytetyt mallineet:
Malline:!- (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Aihealue/luokitus (muokkaa)
Malline:Aihealue/reunus (muokkaa)
Malline:Aihealue/taustaväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/tekstinväri (muokkaa)
Malline:Commons-rivi (muokkaa)
Malline:Commonscat-rivi (muokkaa)
Malline:En (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Kielisymboli (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Metatieto (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Nimiavaruus (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Ns (muokkaa)
Malline:Syöpätauti (muokkaa)
Malline:Terveyshuomautus (muokkaa)
Malline:Tietolaatikko (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Tietolaatikko/kuva (muokkaa)
Malline:Tietolaatikko/otsikko (muokkaa)
Malline:Tietolaatikko/tietorivi (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:Tyhjä malline (muokkaa)
Malline:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Viitteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Wayback (muokkaa)
Malline:Wikidata (muokkaa)
Malline:Wikidata-fr (muokkaa)
Moduuli:Fr:Interface Wikidata (muokkaa)
Moduuli:Fr:Utilitaire Wikidata (muokkaa)
Moduuli:Fr:Wikidata (muokkaa)
Moduuli:Fr:Wikidata/Analyse transitive (muokkaa)
Moduuli:Fr:Wikidata/Formatage entité (muokkaa)
Moduuli:Fr:Wikidata/I18n (muokkaa)
Moduuli:Fr:Wikidata/Outils (muokkaa)
Moduuli:String (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Testaus (muokkaa)
Moduuli:Tietolaatikko (muokkaa)
Moduuli:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Palaa sivulle Lymfooma.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lymfooma”
Lähdekoodi sivulle Lymfooma

Navigointivalikko

Haku
