Lähdekoodi sivulle Kirkkoherra

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä:

IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä.

Eston asetti ‪Hasley‬. Annettu syy on Open proxy/Webhost: See the help page if you are affected: .

Esto alkoi: 18. joulukuuta 2022 kello 18.21
Esto päättyy: 18. joulukuuta 2025 kello 18.21

Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 62.210.136.28. Estetty alue on 62.210.0.0/16.

Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita Ei avoimia välityspalvelimia -käytännöstä.

Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä. Voit myös lähettää sähköpostia ylivalvojien VRT-jonoon osoitteeseen stewards@wikimedia.org. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.

Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.

{{Korjattava/Evlut}}
[[Tiedosto:Kirkkoherra Petrus Petri rukoilee Mariaa.jpg|pienoiskuva|Kirkkoherra Petrus Petri rukoilee Mariaa.]]
{{Kirkon virat}}
'''Kirkkoherra''' (lyhenne khra<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150315111015/http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 07.01.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 29.3.2013}}</ref>) on [[seurakunta|seurakunnan]] johtajana toimivan [[Pappi|papin]] [[virkanimike]] sekä [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] että [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]]. 

Nimitys on peräisin ruotsin kielen sanasta ''kirkiohärra'' eli ''kyrkoherre'', joka myöhemmin on muutettu muotoon ''kyrkoherde''.<ref>[http://web.archive.org/web/20150819205711/http://svenskuppslagsbok.se/scans/band_17/0363_0364-0056.jpg Kyrkoherde], [[Svensk uppslagsbok]]</ref> Latinan ''pastor''-sanaan viittaava ''kyrkoherde'', "paimen", ei siis ole kirkkoherra-sanan pohjana, kuten usein virheellisesti väitetään.

==Historiallinen merkitys==

Kirkoherra oli seurakunnan johtaja, sielunpaimen ja keskeinen vaikuttaja myös paikkakunnan maallisissa asioissa. Kirkkoherran nauttima ja pääosin luontaistuotteina maksettu palkka oli varsin huomattava. Kirkkoherralla oli myös [[Pappila|pappilansa]], jonka pellot antoivat satoa virkatalon haltijalle. ''Regaaliseurakunnissa'' valta kirkkoherran nimittämisessä oli hallitsijalla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kuisma, Markku|Nimeke=Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865|Vuosi=1991|Sivut=397-409|Julkaisija=Vantaan kaupunki|Isbn=951-8959-12-9}}</ref>

[[Klas Johan Molander]]in (1724–1799) elämäntyö näyttää, miten kirkkoherra tuon ajan Suomessa oli lähinnä nykyiseen [[Kunnanjohtaja Suomessa|kunnanjohtajaan]] verrattava kunnan keskeinen virkamies.

== Suomen evankelis-luterilainen kirkko ==
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkkoherra valitaan joko suorassa kansanvaalissa, jossa äänioikeutettuja ovat seurakunnan täysi-ikäiset, [[Konfirmaatio|konfirmoidut]] jäsenet tai välillisesti, jolloin vaalin suorittavat vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Itsenäisissä seurakunnissa [[Kirkkovaltuusto|kirkkovaltuuston]] jäsenet ja [[Seurakuntayhtymä|seurakuntayhtymissä]] [[Seurakuntaneuvosto|seurakuntaneuvoston]] jäsenet. Kirkkoherran viran kelpoisuusehtona on suoritettu [[pastoraalitutkinto]] sekä seurakuntatyön johtamisen perustutkinto (Kirjo I). [[Katedraali|Tuomiokirkkoseurakunnan]] kirkkoherralta, eli [[tuomiorovasti]]lta, vaaditaan myös suoritettu [[pastoraalitutkinto|ylempi pastoraalitutkinto]] ja käytännössä myös suoritettu seurakunnan johtamisen jatkotutkinto (Kirjo IIA). Jälkimmäisen myös kaikki muut kirkkoherrat ovat velvoitettuja suorittamaan valituksi tulemisensa jälkeen elleivät ole sitä jo aikaisemmin suorittaneet. 

=== Kirkkoherranvaali eli "papinvaali" ===

Kirkkoherranvaali eli papinvaali on viranhaltijavaalina pitkä prosessi, jossa hakuajan päättymisestä vaalipäivään menee yleensä noin kuusi kuukautta. Joskus vaali on kestänyt lähes kaksi vuotta, jos [[Oikaisu (oikeustiede)|oikaisuvaatimuksia]] on tehty sekä hakijoiden kelpoisuutta että seuraavassa vaiheessa heidän asettamistaan varsinaisille tai ylimääräisille vaalisijoille koskeviin päätöksiin. Valitusprosessi voi edetä aina [[Korkein hallinto-oikeus|korkeimpaan hallinto-oikeuteen]] saakka. Viime aikoina valitukset ovat jonkin verran yleistyneet. Pääsyynä on se, että kirkkoherranvaali poikkeaa merkittävästi perinteisestä [[Suomen presidentinvaali#Valitsijamiesvaalit ja suora kansanvaali|suorasta kansanvaalista]], jossa kaikki ehdokkaat lähtevät vaaliin samoin valituksi tulemisen edellytyksin. [[Tuomiokapituli]]n kanta ratkaisee hyvin pitkälle sen, ketkä ehdokkaista saavat todellisen mahdollisuuden tulla kansanvaalissa valituksi, jos päteviä ehdokkaita kirkkoherran virkaan on enemmän kuin kolme. 

==== Kirkkoherranvaalin vaiheet suorassa kansanvaalissa====

===== Kelpoisuuden eli pätevyyden tutkiminen ===== 

Hakuajan päätyttyä tuomiokapituli tutkii hakijoiden kelpoisuuden kirkkoherran virkaan. Ensisijaisesti tuomiokapituli tutkii, täyttävätkö virkaa hakeneet [[Kirkkolainsäädäntö|kirkkojärjestyksessä]] säädetyt kelpoisuusehdot eli että hänellä on tarvittavat tutkinnot (pastoraalitutkinto ja seurakuntatyön johtamisen tutkinto) ja että hänellä on kyseisessä seurakunnassa tarvittava [[Suomen kielitaitolaki|kielitaito]]. Hakija ei ole kelpoinen virkaan, mikäli tuomikapituli arvioi, että häneltä esimerkiksi kypsyneisyytensä, nuhteettoman käytöksensä, aiemman kokemuksensa, tai terveydentilansa perusteella ilmeisesti puuttuvat viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset. Lisäksi hakijan tulee täyttää [[Suomen perustuslaki|perustuslaissa]] säädetyt yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin eli hänellä tulee olla taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/00861B8F2DC4CF13C2257D940028330D/$FILE/254831_KKH_kirkkoherranvaalin_hallintomenettely_.pdf | Nimeke = Kirkkoherranvaalin hallintomenettely | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivut 13–14 | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = Kirkkohallitus | Viitattu = 31.12.2017}}</ref>
===== Varsinaisille vaalisijoille vaaliehdolle asettaminen ===== 
Seuraavaksi tuomiokapituli asettaa kelpoisiksi toteamistaan hakijoista [[ehdollepano|ehdolle]] ''varsinaisille vaalisijoille'' enintään kolme. Vaalisijajärjestykseen vaikuttavat muun muassa virkauran pituus, johtamiskoulutuksen laajuus, aikaisemman kirkkoherrakokemuksen määrä, johtamistaito ja seurakunnan viralle asettamat paikkakuntakohtaiset ''erityiset tarpeet''. Mikäli kelpoisia hakijoita on enemmän kuin kolme, tuomiokapituli päättää keitä se ei tässä vaiheessa aseta ''vaaliehdolle''. Näiden osalta tuomiokapituli ainoastaan toteaa, että he ovat päteviä hoitamaan hakemaansa kirkkoherran virkaa.

===== Ylimääräisille vaalisijoille vaaliehdolle asettaminen  =====
Hakijaa, jonka tuomiokapituli on todennut "ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi kelpoiseksi", on seurakuntalaisilla oikeus heti tuomiokapitulin päätöksen saatua [[Lainvoima|lainvoiman]] pyytää erikseen "asetettavaksi ehdolle ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi". Kirkon vaalijärjestys toteaa (§&nbsp;25): ''"Vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä saa pyytää virkaan kelpoiseksi todettua hakijaa, jota ei ole asetettu ehdolle, ylimääräiseksi ehdokkaaksi. Pyyntö, jossa on ilmoitettava ehdokkaan nimi, on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä kirkkoherranvirastoon viimeistään viimeisen vaalinäytteen jälkeisenä keskiviikkona ennen kello 16." '' Ylimääräiselle vaalisijalle asetetaan siis vaaliehdolle vain, mikäli seurakuntalaiset ko. henkilön ehdokkuutta erikseen pyytävät. Varsinaisille vaalisijoille asetettujen kohdalla seurakuntalaisten esittämää "kutsua virkaan" ei edellytetä. 

===== Varsinainen vaali =====
Kirkkoherra valitaan seuraavaksi kansanvaalilla siten, että varsinaisilla vaalisijoilla olevista enimmät äänet saanut tulee suoraan valituksi, ellei joku ylimääräiselle vaalisijalle seurakuntalaisten pyynnöstä asetetuista ehdokkaista ylitä kirkkolain hänelle asettamaa varsinaisilla vaalisijoilla olevia korkeampaa äänikynnystä. Kirkkolaki toteaa (§&nbsp;8:1): ''"Tullakseen valituksi [ohi varsinaisella vaalisijalla olevan] ylimääräisen vaaliehdokkaan on saatava vähintään yksi kymmenesosa koko seurakunnan äänistä [eli seurakunnan äänioikeutettujen yhteismäärästä] ja enemmän kuin puolet annetuista äänistä."'' 

Käytännössä on vaikeaa tulla ylimääräiseltä vaalisijalta valituksi erityisesti eteläisen Suomen [[Kaupunkiseurakunta|kaupunkiseurakunnissa]], joiden [[äänestysprosentti]] jää yleensä melko alhaiseksi toisin kuin Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi vuoden 2006 [[Turku|Turussa]] sijaitsevan [[Turun Martinseurakunta|Martinseurakunnan]] kirkkoherranvaalin äänestysprosentti oli 6,45&nbsp;%. Vaalissa annettiin 1031 henkilökohtaista ääntä, joista valituksi kirkkoherran virkaan tuli [[Turun arkkihiippakunta|Turun arkkihiippakunnan]] tuomiokapitulin varsinaiselle vaalisijalle asettama ehdokas, joka sai 59 henkilökohtaista ääntä. Ylimääräisellä vaalisijalla seurakuntalaisten pyynnöstä ollut ehdokas sai 903 henkilökohtaista ääntä. Hän olisi kuitenkin tarvinnut valituksi tulemiseensa vähintään 1599 ääntä.<ref>[http://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/ajankohtaista/yhtyman_uutiset?bid=1644&bm1=1 Turun Martinseurakunnan kirkkoherranvaali, 2006]</ref> Toisen esimerkin tarjoaa vuoden 2011 keväällä toimitettu [[Kuopion evankelisluterilainen seurakuntayhtymä|Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymään]] kuuluvan [[Männistön seurakunta|Männistön seurakunnan]] kirkkoherranvaali, jonka äänestysprosentti oli 12,4&nbsp;%. Valituksi tuli varsinaiselta vaalisijalta 235 äänellä, kun ylimääräisellä vaalisijalla ollut sai 735 ääntä. Kymmenen prosentin sääntö (803 ääntä) jäi vain niukasti täyttymättä.<ref>[http://www.kuopionseurakunnat.fi/uutinen?id=20223980 Männistön seurakunnan kirkkoherranvaali, 2011]</ref> Esimerkin, jossa ylimääräiseltä vaalisijalta on tullut valituksi, myös eteläisen Suomen kaupunkiseurakunnassa, tarjoaa [[Kauniaisten suomalainen seurakunta|Kauniaisten suomalaisen seurakunnan]] kirkkoherranvaali vuodelta 2008. Siinä ylimääräisellä vaalisijalla ollut ehdokas sai 546 ääntä eli 17,6&nbsp;% äänioikeutettujen yhteismäärästä. Äänestysprosentti oli 22&nbsp;%.<ref>[http://www.esse.fi/content/view/1060/32/ Kauniaisten seurakunnan kirkkoherranvaali, 2008]</ref> Käytännössä vaadittava äänestysaktiivisuus liikkuu noin 15–20 prosentin paikkeilla, jotta ylimääräisellä vaaliehdokkaalla on todellinen mahdollisuus tulla valituksi. Vähempikin voi riittää jos äänet keskittyvät hyvin voimakkaasti.

==== Kirkkoherranvaalin muutos ====
Kirkkoherran vaalitapa muutettiin vuonna 2014 siten, että kirkkoherra valitaan edelleen ensijaisesti välittömällä vaalilla, mutta on myös mahdollista, että kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran. Päätöksen tästä tekee tuomiokapituli kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston pyynnöstä. Ylimääräisiä ehdokkaita ei enää ole.<ref> http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/00861B8F2DC4CF13C2257D940028330D/$FILE/254831_KKH_kirkkoherranvaalin_hallintomenettely_.pdf</ref>

=== Rovastin arvonimi evankelis-luterilaisessa kirkossa ===
Pitkään palvelleille kirkkoherroille voidaan myöntää [[rovasti]]n arvonimi. Sitä ei tule sekoittaa [[lääninrovasti]]n tehtävään, jonka [[rovastikunta|rovastikunnan]] papit ja lehtorit valitsevat rovastikunnan kirkkoherroista kuudeksi vuodeksi.

[[Piispa]] voi myöntää rovastin arvonimen kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle papille siten, että [[Kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] toimikautta vastaavan neljän vuoden aikana myönnetään suunnilleen yksi arvonimi kutakin alkavaa kolmeakymmentä hiippakunnan pappia kohden.

Perinteisesti [[Teologian tohtori|teologian tohtorille]] ei ole myönnetty rovastin arvonimeä. Arvonimen saajan tulee yleensä olla 50 vuotta täyttänyt. Rovastin arvonimi voidaan myöntää lääninrovastille tai [[Kenttärovasti|kenttärovastille]] hänen jäädessään pois kyseisestä tehtävästä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Rovasti|nimeke=Rovasti|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.2.2̟021}}</ref>

== Suomen ortodoksinen kirkko ==
{{Ortodoksisen kirkon pappeus}} 
Kirkkoherran virkanimike venäjäksi on ''настоятель'' (''nastojatel'') ja kreikaksi ''ἐφημέριος'' (''ephēmérios''), joissa kielissä nimi tarkoittaa ''edessä seisovaa'' korostaen kirkkoherran vastuuta ja asemaa.

Kirkkoherraksi voidaan valita Suomen ortodoksisen kirkon pappi, joka on suorittanut (ennen vuotta 1988) [[Suomen ortodoksinen pappisseminaari|Suomen ortodoksisessa pappisseminaarissa]] [[pappiskandidaatti|pappiskandidaatin]] tutkinnon tai suorittanut [[yliopisto|yliopistossa]] [[yliopistolliset tutkinnot Suomessa|ylemmän korkeakoulututkinnon]] [[Ortodoksinen teologia|ortodoksisen teologian]] koulutusohjelmassa ja on saanut vihkimyksen pappeuteen. Hiippakunnan piispa asettaa kirkkoherran virkaa hakeneet vaalisijoille 1, 2, ja 3. Vaalisijojen ulkopuoleltakin voidaan kirkkoherra valita tiettyjen sääntöjen ja huomattavan äänimäärän perusteella. Kirkkoherranvaali on ns. kansanvaali, eli seurakuntalaiset valitsevat kirkkoherran suljetulla lippuäänestyksellä vaalisijoilta.

==Katso myös==
*[[Kirkkoherrakunta]]

==Lähteet==
{{Viitteet}}

{{Ortodoksisen kirkon pappeus, vaaka}}

[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tehtävät ja arvot]]
[[Luokka:Kirkolliset virat]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Malline:!- (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Aihealue/korostusväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/luokitus (muokkaa)
Malline:Aihealue/taustaväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/tekstinväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/väri (muokkaa)
Malline:Kirjaviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Kirkon virat (muokkaa)
Malline:Korjattava/Evlut (muokkaa)
Malline:Lista (muokkaa)
Malline:Navigaatio (muokkaa)
Malline:Navigaatio/helppo (muokkaa)
Malline:NavigaatioLoppu (muokkaa)
Malline:Ortodoksisen kirkon pappeus (muokkaa)
Malline:Ortodoksisen kirkon pappeus, vaaka (muokkaa)
Malline:Plainlist/styles.css (muokkaa)
Malline:Pystynavigaatio (muokkaa)
Malline:Pystynavigaatio/kohta (muokkaa)
Malline:Pystynavigaatio/otsikko (muokkaa)
Malline:Ryhmätaulu (muokkaa)
Malline:Tnavbar (muokkaa)
Malline:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Viestipohja (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:Viitteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Värivaihto (muokkaa)
Moduuli:Arguments (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:ISxN (muokkaa)
Moduuli:Kirjaviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Navbar (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Navbar/styles.css (muokkaa)
Moduuli:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)

Palaa sivulle Kirkkoherra.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkoherra”

Lähdekoodi sivulle Kirkkoherra

Navigointivalikko

Haku