Tämä on lupaava artikkeli.

Kehärata

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. maaliskuuta 2016 kello 23.27 käyttäjän Bau98 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 12. maaliskuuta 2016, perustui tähän versioon.

Kehärata
Kehärata: punainen=pintarata, katkoviiva=tunneli.
Kehärata: punainen=pintarata, katkoviiva=tunneli.
Perustiedot
Reitti Tikkurila–Vantaankoski
Rakennettu 2009–2015
Avattu 1. heinäkuuta 2015[1]
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Rakennuskustannus 773,8 milj. €[2]
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus 18 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 2 × 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Tikkurila–Vantaankoski
Ohjauskeskus Helsinki
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Helsinkiin
0,0 Vks Vantaankoski
Kehä III:n ylitys
1,0 Veh Vehkala
2,2 Pet Petas (asemavaraus)
 Klaukkalaan (suunnitteilla)
Valtatie 3:n alitus
Seututien 130 alitus
3,3 Ktö Kivistö
4,9 Lpk Lapinkylä (asemavaraus)
5,3 Rsm Ruusumäki
Vantaanjoki
7,6 Vkl Viinikkala (asemavaraus)
8,5 Puo Puolukkasuo (varaus)
10,2 Avp Aviapolis
11,0 Vms Virkamies
11,6 Len Lentoasema
13,8 Rs Ruskeasanta (asemavaraus)
16,2 Lnä Leinelä
16,7 Aso Asola
18,3 Hvk Havukoski  Keravalle
18,9 Hkh Hiekkaharju
20,1 Tkl Tikkurila
 Helsinkiin
Merkkien selitykset

Kehärata (ruots. Ringbanan, vuoteen 2005 asti Marja-rata) on poikittainen rautatieyhteys pääkaupunkiseudulla. Se yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomen päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Rataa liikennöidään Stadlerin valmistamilla Sm5- eli Flirt-junilla.[3] Rata avattiin 1. heinäkuuta 2015.[1]

Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke.[4]

Liikennöinti

Radan pääasiallinen tarkoitus on toimia osana pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä. Lisäetuna on raideyhteys kaukojunilta lentoasemalle Tikkurilan kautta. Radalla liikennöivät I- ja P-junat. I-juna kulkee Helsingistä Tikkurilan suuntaan vastapäivää kehää, ja P-juna Vantaankosken suuntaan myötäpäivään. Vantaankosken radalla liikennöineen M-junan kirjaintunnus poistui Kehäradan myötä käytöstä, koska etenkin turistit olivat sekoittaneet M-junan ja metrolinjan keskenään.[5]

Rata on noin 18 kilometriä pitkä. Se alittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kahdeksan kilometrin pituisessa tunnelissa. Rata liittyy päärataan Koivukylän ja Hiekkaharjun asemien välillä ja jatkaa Tikkurilaan. Ensimmäisen rakennusvaiheen asemia olivat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä, joista Aviapolis ja Lentoasema ovat tunneliasemia. Lisäksi rataosuudella on kolme asemavarausta: Petas sekä tunneliasemat Viinikkala ja Ruskeasanta. Näiden toteuttamiseen myöhemmin on varauduttu tunnelia louhittaessa.[6] Lentoasemalla junat alkoivat pysähtyä vasta 10. heinäkuuta, jolloin avattiin Tietotien sisäänkäynti. Terminaalin sisäänkäynti avattiin 18. joulukuuta 2015.[7] 10 kilometriä pitkällä maanpäällisellä rataosuudella on 23 siltaa.[8] Lentoaseman rautatieasemalla liukuportaat otetaan käyttöön 21. maaliskuuta 2016.[9]

Matka-aika Helsingin keskustasta lentoasemalle on noin 27 minuuttia Tikkurilan kautta ja 32 minuuttia Myyrmäen kautta. Junat pysähtyvät kaikilla asemilla. Vuoroväli on päiväsaikaan 10 minuuttia, iltaisin klo 19–22 15 minuuttia ja sen jälkeen sekä aamuyöstä puoli tuntia.[10]

Rakentaminen

Alkuperäinen nimi ”Marja-rata” (ruots. Marja-banan)[11] oli lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke.[12] Vantaan kaupunki päätti kuitenkin vuonna 2005, että uuden radan nimeksi tulee Marja-radan sijaan Kehärata.[13] Radan asemien nimet liittyvät asemien sijaintipaikkojen historiaan tai kuvaavat aseman ympäristön nykyistä ja tulevaa toimintaa. Osalle asemista on annettu myös ruotsinkielinen nimi.[12]

Kehäratahanke eteni rakennussuunnitteluvaiheeseen syyskuussa 2008. Radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta 2009[14], ja rakennustyöt alkoivat 13. toukokuuta lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla.[15] Itse rautatietunneleiden louhinta aloitettiin marraskuussa 2009.[16] Radan piti alun perin valmistua vuonna 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään vuodella lentokentän kallioperästä löytyneen glykolin hajoamistuotteiden aiheuttamien lisätöiden takia.[6]

Kehäradan rakennutti Liikennevirasto ja sen sopimuskumppanit ovat Vantaan kaupunki ja Finavia.[17]

Ensimmäisenä Kehäradan kahdesta uudesta tunneliasemasta valmistui toukokuussa 2014 Aviapolis. Asema sijaitsee 40 metrin syvyydessä, ja se on Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijaitseva rautatieasema.[18]

Kustannukset

Vuoden 2012 syyskuussa Liikennevirasto ilmoitti, että radan valmistuminen lykkääntyy kesään 2015 maaperän glykoliongelmien takia ja että uuteen määräaikaan mennessä valmistuu alkuperäiseen hankesuunnitelmaan verrattuna lisäksi Vehkalan asema, Kivistön aseman kattava kansi ja Kivistön aseman kolmas sisäänkäynti.[6] Kesäkuussa 2013 julkaistu Kehäradan tarkennettu kokonaiskustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa.[19]

Kehäradan yleissuunnitelmassa hankkeen arvioitu kannattavuuskerroin oli 1,5.[11] Kustannukset jaettiin valtion ja Vantaan kaupungin kesken.[20] Valtio varasi keväällä 2008 omassa budjettikehyksessään vuosille 2009–2014 kehäradan rakentamiseen 374 miljoonaa euroa.[21] Lisäksi Finavia osallistui lentoterminaalin kustannuksiin 30 miljoonalla eurolla.[22]

Euroopan unioni tuki Kehäradan rakentamista 17,76 miljoonalla eurolla. Tuki maksettiin vaiheittain vuosina 2009–2013 ja kohdistettiin ratalinjaan, asemille ja asemajärjestelyihin. Kyse on TEN- eli Trans-European Network -tuesta. Suomen rataverkosta osa kuuluu TEN-verkkoon.[23]

Vaikutukset

Rata mahdollistaa uusien asuinalueiden rakentamisen kymmenille tuhansille ihmisille tulevina vuosikymmeninä, muun muassa Kivistöön on suunnitteilla asuntoja 30 000 asukkaalle.[24] Myös uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän kehäradan varteen: esimerkiksi Aviapolikseen sijoittuu jatkossa 50 000 työpaikkaa.[24]

Taiteen käyttö

Pääartikkeli: Luettelo Kehäradan taideteoksista

Kehäradan taiteen avulla asemista pyritään tekemään turvallisempia ja viihtyisämpiä, ja se myös yksilöi asemia ja helpottaa suunnistamista Kehäradalla. Asemille tulevat teokset ovat intiimejä ja kestävät lähempää tarkastelua, kun taas radan varrelle voidaan sijoittaa näkyviä ja suuria teoksia. Kehäradan taidetta määrää erityinen ympäristötaidekaava.[25]

Galleria

  • Kehäradan työmaata Vantaankosken aseman pohjoispuolella kesäkuussa 2013.
    Kehäradan työmaata Vantaankosken aseman pohjoispuolella kesäkuussa 2013.
  • Kivistön asema.
    Kivistön asema.
  • Lentoasema.
    Lentoasema.
  • Aviapoliksen aseman sisäänkäynti.
    Aviapoliksen aseman sisäänkäynti.
  • Leinelän rautatieasema
    Leinelän rautatieasema

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Tasoristeys 4/2014 – Resiinalehti.fi
  2. ↑ Kehärata, Liikennevirasto
  3. ↑ Kehärata lentoasemalle Vr.fi. Viitattu 4.8.2015.
  4. ↑ Juhani Paajanen: Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 2.
  5. ↑ M-juna jää historiaan – kehäradan junat ohittavat ehkä kolme asemaa pääradalla 31.7.2014, metro.fi
  6. ↑ a b c Ajankohtaista, Tiedotteet, Liikennevirasto
  7. ↑ Kehärata: lentoaseman terminaalisisäänkäynti avataan koekäyttöön 18.12.2015 – rakennustyöt lentoaseman juna-asemalla jatkuvat liukuportaiden osalta (Tiedote) 10.12.2015. Liikennevirasto. Viitattu 10.1.12016.
  8. ↑ 23 siltaa suunnittelussa. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 1.
  9. ↑ Puoli vuotta myöhässä, mutta nyt piina on ohi – Helsinki-Vantaan juna-asema saa loppusilauksensa Helsingin Sanomat. 2.3.2016. Viitattu 3.3.2016.
  10. ↑ Maija Aalto: Kehärata ei juuri nopeutakaan matkaa lentoasemalle – junat pysähtyvät kaikilla asemilla Helsingin Sanomat. 14.4.2015. Viitattu 16.4.2015.
  11. ↑ a b Marja-Rata Yleissuunnitelma 2003 (pdf) Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki. Viitattu 13.6.2013.
  12. ↑ a b Vantaan kaupunki - Kehärata Vantaa.fi. Viitattu 4.8.2015.
  13. ↑ Perttu, Jukka: Kehäradan suunnittelu aloitettiin jo 1970-luvulla 17.6.2015. HS.fi. Viitattu 4.8.2015.
  14. ↑ Räisänen, Kari: Kehäradan peruskivi muurattiin Vantaalla hs.fi. 7.3.2009. Sanoma Oyj. Viitattu 17.8.2015.
  15. ↑ Karumo, Markku: Kehäradan ajotunnelin louhinta alkoi hs.fi. 14.5.2009. Sanoma Oyj. Viitattu 17.8.2015.
  16. ↑ Kehäradan möyrintä vauhdittuu Vantaalla tekniikkatalous.fi
  17. ↑ Kehäradan yleisesite (PDF) Liikennevirasto. Viitattu 17.8.2015. (archive.org)
  18. ↑ Hankkeet Liikennevirasto.
  19. ↑ Tiedotteet, Liikennevirasto
  20. ↑ Tietoa kehäradasta, Liikennevirasto
  21. ↑ Repo, Harri: Kehärata läpäisi budjetin 1.8.2008. Tekniikkatalous.fi. Viitattu 4.8.2015.
  22. ↑ Salonen, Juha: Kehäradan ongelmat uhkaavat jo asuntomessuja 5.11.2014. Vantaansanomat.fi. Viitattu 4.8.2015.
  23. ↑ EU myönsi TEN-tukea. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 5.
  24. ↑ a b Viisi kuukautta Kehäradan avautumiseen - uusi aikakausi odottaa 10.2.2015. HSL. Viitattu 11.5.2015.
  25. ↑ Asemat omaksi taiteen avulla. Kehärata-Uutiset, 2009, nro 2, s. 4.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kehärata&oldid=15588244”