Jyväskylän Kiri
Jyväskylän Kiri | |
---|---|
Koko nimi | Jyväskylän Kiri |
Perustettu | 1930 |
Entiset nimet |
Jyväskylän Kiri 1930-2018 |
Kaupunki | Jyväskylä |
Kenttä | Hippos |
Värit | |
Puheenjohtaja | Juha Kalajanniska |
Omistaja | Jyväskylän Kiri ry |
Kultaa | 7 (1953, 1956, 1957, 1958, 1964, 1982, 1984) |
Hopeaa | 8 (1949, 1952, 1954, 1977, 1978, 1979, 1981, 1985) |
Pronssia | 6 (1950, 1951, 1976, 1983, 1986, 2009) |
Kultaa | 4 (1957, 1989, 1996, 1997) |
Hopeaa | 1 (1958) |
Pronssia | 8 (1937, 1950, 1956, 1959, 1966, 1980, 1995, 1998) |
Historia
Kiri perustettiin vuonna 1930 tarkoituksenaan "tarjota jäsenilleen tilaisuuksia pesäpallourheiluun, elvyttää ja virittää yleensä harrastusta siihen sekä harjoittaa sitä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti niin hyvin henkisen ja ruumiillisen kunnon kehittäjänä kuin virkistyksenä ja ajanvietteenä".[1]
Kiri syntyi pesäpallohulluun kaupunkiin, jossa koko laji kehitettiin. Maailman ensimmäinen pesäpallo-ottelu pelattiin Tahko Pihkalan johdolla Jyväskylän Lyseon pihalla. Kiriläisen pesäpallon historia ulottuukin aina pitkäpallon ja kuningaspallon kautta Hippoksen pesäpallopyhäkön aikoihin [2].
Vuodesta 2005 lähtien Naisten Superpesiksessä Kirin perinteitä jatkaa Kirittäret. Kirittäret-nimi on ollut käytössä vuodesta 1999 alkaen, mutta viiden ensimmäisen kauden ajan joukkue pelasi Jyväskylän Kirin lisenssillä.
Kuuluisimpia kiriläisiä pesäpalloilijoita ovat olleet Eino Kaakkolahti (15 Itä–Länsi-ottelua) ja Kari Kuusiniemi (14 Itä–Länsi-ottelua), Kalevi Luoma, Ossi Rajala, Timo Rautiainen ja Antti Elomaa.
Logot
-
Kirin alkuperäinen logo vuodelta 1930
-
Kiri-logo
-
Kiri Iskee-logo
-
Kirin nykyinen logo, 2012-2018
Junioritoiminta
Tilastot ja luettelot
Saavutukset
- Miehet
SM-kultaa | (7) 1953, 1956, 1957, 1958 1964, 1982, 1984 |
SM-hopeaa | (8) 1949, 1952, 1954, 1977 1978, 1979, 1981, 1985 |
SM-pronssia | (6) 1950, 1951, 1976, 1983 1986, 1989 |
Suomen Cup | |
---|---|
Hopeaa | (1) 1969 |
- Naiset
SM-kultaa | (4) 1957, 1989, 1996, 1997 |
SM-hopeaa | (1) 1959 |
SM-pronssia | (8) 1937, 1950, 1956, 1959 1966, 1980, 1995, 1998 |
Maratontaulukko
Jyväskylän Kirin pisteet Superpesiksen/SM-sarjan Maratontaulukossa. [3]
Sijoitus | Kaudet | Ottelut | 3P | 2P | TP | 1P | OP | Juoksut | Pisteet |
3. | 63 | 1300 | 113 | 539 | 56 | 75 | 517 | 9158 - 8120 | 1548 |
Pelinjohtajat
|
|
Palkinnot ja huomionosoitukset
Palkitut
Etenijäkuningas:[5]
|
Lyöjäkuningas:[6]
|
Kärkilyöntikuningas:[7]
|
Etenijäkuningatar:[8]
|
Lyöjäkuningatar:[9]
|
Kärkilyöntikuningatar:[10]
|
Vuoden jokeri:[11]
|
Vuoden lukkari:[12]
|
Vuoden pesäpalloilija:[13]
|
Kultainen maila:[14]
|
Kultainen räpylä:[15]
|
Vuoden pelinjohtaja:[16]
|
|
|
|
|
Katso myös
Lähteet
- ↑ Seura
- ↑ Kuvat osa 1 Jyväskylän Kiri. Viitattu 8.5.2008.
- ↑ https://www.pesis.fi/@Bin/7681429/MSUMaraton3116.txt
- ↑ Pelinjohtaja-kortit aakkosjärjestyksessä Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden jokerit Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Kultainen maila pesis.fi. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Kultainen räpylä pesis.fi. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, naiset Rasilainen, Matti. Viitattu 12.1.2018.
Aiheesta muualla
- Jyväskylän Kiri
- Kirin maratontaulukko (latautuva Excel-taulukko).
|