Bundesliiga
1. Bundesliiga | |
---|---|
Bundesliigan logo |
|
Laji | jalkapallo |
Maa(t) | Saksa |
Perustettu | 1963 |
Joukkueita | 18 |
Hallitseva mestari | FC Bayern München |
Sarjataso | 1 |
Alempi taso | 2. Bundesliiga |
Sivusto | http://www.bundesliga.de/ |
Jalkapallon Bundesliiga (saks. Fußball-Bundesliga) on Saksan jalkapallon pääsarja. Sarjan järjestää Saksan jalkapalloliiga DFL (Deutsche Fußball Liga), joka järjestää myös 2. Bundesliigan.
Bundesliigaa on pelattu kaudesta 1963–1964, sitä ennen mestaruudesta pelattiin lopputurnaus alueellisten sarjojen parhaiden joukkueiden kesken. Ensimmäisen epävirallisen Saksan-mestaruuden järjesti Saksan jalkapalloilijoiden liitto (Bund Deutscher Fussballspieler, BDF) jo 1890–1891. Nykyinen Saksan jalkapalloliitto (DFB) järjesti ensimmäisen Saksan mestaruuden 1903. Alueista Berliinissä on pelattu yhtäjaksoisesti 1891 alkaen jollakin sarjatasolla.
Saksan mestaruuspokaali oli alkuaan ”Viktoria-pokaali”, joka katosi helmikuussa 1945 Dresdenin pommituksissa. Viktoria-pokaali löytyi Berliinin muurin kaatumisen jälkeen Berliinistä, jossa sitä oli eräs asukas säilyttänyt kylmän sodan vuosina. Pokaali on nykyisin Saksan jalkapalloliiton toimistossa Frankfurtissa. Nykyinen kiertopalkinto, johon kaiverrettiin kaikki Saksan-mestarit, otettiin käyttöön kaudella 1947–1948.
Ykkösbundesliigan otteluiden yleisökeskiarvo on viime vuodet liikkunut 40 000:n tuntumassa, mikä tekee siitä Euroopan paikan päällä katsotuimman palloilusarjan. 1990-luvulta lähtien Bundesligassa on tehty viidestä suuresta eurooppalaisesta sarjasta (Valioliiga, Ligue 1, Primera División, Serie A ja Bundesliga) eniten maaleja.[1] Bundesliigan menestyksekkäimmät joukkueet ovat Bayern München (29 mestaruutta), Borussia Dortmund (8), Hamburger SV (6)
Sarjajärjestelmä
Bundesliigassa 18 joukkuetta pelaa kaksinkertaisen sarjan. Kaudesta 1995–1996 lähtien voitosta on jaettu kolme pistettä aikaisemman kahden sijaan. Kauden päätteeksi eniten pisteitä kerännyt joukkue voittaa mestaruuden. Kolme parhaiten sijoittunutta joukkuetta pääsevät suoraan Mestarien liigan lohkovaiheeseen ja neljänneksi sijoittunut kolmannelle karsintakierrokselle. Kaksi viimeistä joukkuetta putoavat suoraan 2. Bundesliigaan ja kolmanneksi viimeinen joukkue pelaa putoamiskarsinnan kakkosbundesliigan kolmanneksi sijoittunutta vastaan.
Ottelukokoonpanoissa saa olla enimmillään viisi EU:n ulkopuolista pelaajaa.
Eniten katsojia – tuottavin, mutta ei kuitenkaan rikkain sarja
Bundesliigalla on Euroopan suurimmat katsojakeskiarvot (38 602, seuraavana Valioliiga 34 455)[2], mutta lippuhinnat eivät ole lähelläkään Englannin Valioliigan tasoa (myös seisomakatsomot on sallittu Bundesliigassa, mutta ei Valioliigassa).[3] Myös muut tulot, kuten tv-sopimukset jäävät selkeästi pienemmiksi.[4]
Bundesliigajoukkueet käyttivät pelaajahankintoihinsa kesällä 2007 ennätykselliset 200 miljoonaa euroa[5], kun samaan aikaan Valioliigajoukkueet ja Espanjan La Ligan joukkueet käyttivät puolestaan molemmat noin 500 miljoonaa euroa.[6][7]
Sarjan yhteenlaskettu liikevaihto oli kaudella 2005–2006 jaetusti kolmanneksi suurin. Bundesliiga keräsi tuloja Espanjan La Ligan tavoin 800 miljoonaa puntaa, kun Englannin Valioliiga haali 1,4 miljardia, Italian Serie A 1 miljardin ja Ranskan Ligue 1 600 miljoonaa puntaa.[8] Kaudella 2006–2007 Bundesliigan liikevoitto (250 miljoonaa euroa) ylitti Englannin Valioliigan (141 miljoonaa euroa) vastaavan[9]. Valioliigan kannattavuutta syö Bundesliigaan nähden lähes kaksinkertaiset pelaajapalkkiot[9].
Joukkueet kaudella 2021–2022
Joukkue | Kaupunki | Areena | Kapasiteetti |
---|---|---|---|
Arminia Bielefeld | Bielefeld | Schüco-Arena | 27 300 |
FC Augsburg | Augsburg | WWK Arena | 30 660 |
Bayer Leverkusen | Leverkusen | BayArena | 30 210 |
Bayern München | München | Allianz Arena | 75 000 |
VfL Bochum 1848 | Bochum | Vonovia Ruhrstadion | 31 328 |
Borussia Dortmund | Dortmund | Signal Iduna Park | 81 359 |
Borussia Mönchengladbach | Mönchengladbach | Stadion im Borussia-Park | 54 010 |
Eintracht Frankfurt | Frankfurt | Deutsche Bank Park | 51 500 |
SC Freiburg | Freiburg | Schwarzwald-Stadion | 24 000 |
SpVgg Greuther Fürth | Fürth | Sportpark Ronhof Thomas Sommer | 15 500 |
Hertha BSC | Berliini | Olympiastadion | 74 475 |
1899 Hoffenheim | Sinsheim | Rhein-Neckar-Arena | 30 150 |
FC Köln | Köln | RheinEnergieStadion | 49 698 |
RB Leipzig | Leipzig | Red Bull Arena | 44 345 |
Mainz 05 | Mainz | Coface Arena | 34 000 |
Union Berlin | Berliini | Stadion An der Alten Försterei | 22 012 |
VfB Stuttgart | Stuttgart | Mercedes-Benz Arena | 60 441 |
VfL Wolfsburg | Wolfsburg | Volkswagen Arena | 30 000 |
Ennätykset
Eniten otteluita
# | Pelaaja | Ott. | Vuodet | Joukkue(et) |
---|---|---|---|---|
1 | Charly Körbel | 602 | 1972–1991 | Eintracht Frankfurt 602 |
2 | Manfred Kaltz | 581 | 1971–1991 | Hamburger SV 581 |
3 | Oliver Kahn | 557 | 1987–2008 | Karlsruher SC 128, Bayern München 429 |
4 | Klaus Fichtel | 552 | 1965–1988 | Schalke 04 477, Werder Bremen 75 |
5 | Miroslav Votava | 546 | 1976–1996 | Borussia Dortmund 189, Werder Bremen 357 |
6 | Klaus Fischer | 535 | 1968–1988 | 1860 München 60, Schalke 04 295, 1. FC Köln 96, VfL Bochum 84 |
7 | Eike Immel | 534 | 1978–1995 | Borussia Dortmund 247, VfB Stuttgart 287 |
8 | Willi Neuberger | 520 | 1966–1983 | Borussia Dortmund 148, Werder Bremen 63, Wuppertaler SV 42, Eintracht Frankfurt 267 |
9 | Michael Lameck | 518 | 1972–1988 | VfL Bochum 518 |
10 | Uli Stein | 512 | 1978–1997 | Arminia Bielefeld 60, Hamburger SV 228, Eintracht Frankfurt 224 |
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ Hesse-Lichtenberger, Uli: Give me goals! ESPNsoccernet. 9.6.2007. Viitattu 24.7.2008. (englanniksi)
- ↑ Harris, Nick: Attendance totals at highest level since 1970. The Independent. 19.5.2007. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
- ↑ Conn, David: Why football is no longer a young man's game. The Guardian. 7.3.2007. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
- ↑ Gore, Steven: Is The Premiership Really That Good? goal.com. 8.8.2007. Goal.com. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
- ↑ Bundesliigaseurat kuluttivat 200 miljoonaa euroa pelaajahankintoihin Helsingin Sanomat. 31.8.2007. Viitattu 31.8.2007.
- ↑ Heinonen, Matti: Valioliigan siirtobudjetit ylittivät 500 miljoona euroa futismaailma.com. 11.8.2007. Futismaailma.com. Arkistoitu 5.3.2008. Viitattu 11.8.2007.
- ↑ Espanjalaiset futisseurat kuluttaneet ennätyssumman. 24.8.2007. MTV3 Internet. Viitattu 31.8.2007.
- ↑ Premiership wage bill tops £1billion. 31.5.2007. WorldSoccer. Viitattu 31.8.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Bundesliiga päihitti Valioliigan Iltalehti. 29.5.2008. Viitattu 30.5.2008.
- ↑ Alltime top player World of Football. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
|
|
1960-luku | 1963–1964 | 1964–1965 | 1965–1966 | 1966–1967 | 1967–1968 | 1968–1969 | 1969–1970 | |||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1970-luku | 1970–1971 | 1971–1972 | 1972–1973 | 1973–1974 | 1974–1975 | 1975–1976 | 1976–1977 | 1977–1978 | 1978–1979 | 1979–1980 |
1980-luku | 1980–1981 | 1981–1982 | 1982–1983 | 1983–1984 | 1984–1985 | 1985–1986 | 1986–1987 | 1987–1988 | 1988–1989 | 1989–1990 |
1990-luku | 1990–1991 | 1991–1992 | 1992–1993 | 1993–1994 | 1994–1995 | 1995–1996 | 1996–1997 | 1997–1998 | 1998–1999 | 1999–2000 |
2000-luku | 2000–2001 | 2001–2002 | 2002–2003 | 2003–2004 | 2004–2005 | 2005–2006 | 2006–2007 | 2007–2008 | 2008–2009 | 2009–2010 |
2010-luku | 2010–2011 | 2011–2012 | 2012–2013 | 2013–2014 | 2014–2015 | 2015–2016 | 2016–2017 | 2017–2018 | 2018–2019 | 2019–2020 |
2020-luku | 2020–2021 | 2021–2022 |