Apatosaurus

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. marraskuuta 2008 kello 00.52 käyttäjän Rei-bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Apatosaurus
Tiedosto:Apatosaurio.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Sauropsida
Ylälahko: Hirmuliskot Dinosauria
Lahko: Liskonlantioiset Saurischia
Alalahko: Sauropodomorpha
Osalahko: Sauropodit Sauropoda
Heimo: Diplodocidae
Suku: Apatosaurus
Katso myös

  Apatosaurus Wikispeciesissä
  Apatosaurus Commonsissa

Apatosaurus oli myöhäisellä jurakaudella (noin 140 miljoonaa vuotta sitten) elänyt hirmulisko. Se oli yksi suurimmista maalla eläneistä eläimistä. Lonkan kohdalta korkeutta oli 4,5 metriä, koko pituus saattoi olla jopa 21 metriä ja paino saattoi nousta noin 35 tonniin.

Se liikkui kaikilla neljällä raajallaan, mutta se on mahdollisesti pystynyt myös nousemaan takajalkojensa varaan ja murskaamaan vastustajansa jysäyttämällä eturaajansa sen päälle. Sillä oli pitkä häntä, jota huiskimalla se pyrki säikyttämään uhkaajansa karkuun.

Jalkojen luusto ja lantioluut olivat suurempia ja painavampia kuin diplodocuksen, mutta molemmilla lajeilla oli pitkä kaula ja häntä. Häntää pidettiin ilmassa kävelyn aikana.

Robert Bakkerin mukaan on hyvin mahdollista, että apatosauruksella olisi ollut paksut, hirvimäiset huulet.

Elinympäristö

Aikaisemmin uskottiin apatosaurusten eläneen puoliksi vedessä, jotta ne voisivat kannatella suunnattoman massansa. Myöhemmät havainnot eivät kuitenkaan tue tätä olettamusta. Itse asiassa apatosaurus oli laiduntava dinosaurus ja fossiloituneita jalanjälkiä tulkitsemalla voidaan päätellä, että ne elivät laumoissa. Apatosaurukset ehkä nielaisivat kiviä, jotka auttoivat ruoan pilkkomista vatsalaukussa.

Apatosaurukset luultavasti söivät jokivarsilla olevien puiden latvustoja. Tiedemiehet epäilevät etteivät ne pystyneet nostamaan kaulaansa 90 asteen kulmaan, koska se olisi suuresti hidastanut verenkiertoa aivoihin. Normaalisti veren matka sydämestä päähän olisi luultavasti kestänyt noin kaksi minuuttia. Kaulanikamista on päätelty, että kaula ei olisi ollut kovinkaan joustava.

Ei tiedetä kuinka apatosaurukset pystyivät syömään tarpeeksi ylläpitääkseen suunnattomat ruumiinsa. Oletetaan, että ne söivät jatkuvasti, pysähtyen vain vilvoittelemaan, juomaan tai puhdistautumaan loisista.

Lajit

  • A. ajax on peruslaji ja sen nimesi paleontologi Othniel Charles Marsh vuonna 1877. Tyypistä on löydetty kaksi osittaista luurankoa ja palanen kalloa.
  • A. louisae nimettiin vuonna 1915, William Hollandin toimesta. Lajin yksi osittainen luuranko löydettiin Coloradosta.