Akaasiat
| Akasiat | |
|---|---|
 Acacia tortilis |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: |
Akasiat Acacia P.Mill. |
| Katso myös | |
Akasiat (Acacia) on kasvisuku, johon kuuluu lämpimässä ilmastossa viihtyviä puita ja pensaita. Sen kuvasi Carl von Linné Afrikassa jo 1773. Heimoon kuuluu noin 1 300 lajia, joista 950 elää luonnonvaraisina Australiassa.[1]
Akasian kukissa on hyvin pienet terälehdet, mutta verholehdet ovat usein näyttävät, ja tekevät kukinnoista pallomaisen pajunkissan näköisiä. Mimosan nimellä myydään kukkakaupoissa erään akasialajin oksia, joissa on keltaiset palleroiset kukinnot.
Afrikan savannilla akasia on valtapuu, ja mm. kirahvin pääravintoa ovat akasian lehdet.
Akasian puuaines on kovaa ja hyvin kestävää, ja sitä käytetään puusepänteollisuudessa. Monien lajien maitiaisnesteellä on kosmeettista tai lääketieteellistä käyttöä. Mm. arabikumi tehdään akasian (Acacia arabica) maitiaisnesteestä.[2]
Lajeja
- Acacia aneura
- Acacia erioloba
- Acacia tortilis ("sateenvarjoakasia")
- Acacia lahai (punapiikkinen)
- Acacia seyal (valkokuorinen)
- Acacia gerrardii (harmaakarvainen)