Metsäautotie

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. maaliskuuta 2011 kello 10.07 käyttäjän Zindox (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hillatie-niminen metsäautotie Utajärven Juorkunassa, Niittysuon kohdalta luoteeseen.

Metsäautotiet ovat metsään tehtyjä autolla, traktorilla ja metsätyökoneilla ajettavia teitä.

Metsäautotiet Suomessa

Suomessa on 120 000 km rakennettuja metsäautoteitä.[1] Yleisesti metsäautotiet ovat liityntäväyliä metsästä yleiseen maantieverkkoon.

Käyttö

Metsäautoteitä käytetään metsätaloudellisessa puunkorjuussa, metsänhoidossa sekä yleisemmin kulkureittinä. Metsäautotiellä voi ajaa myös hyvin mönkijällä, moottoripyörällä, mopolla ja maastopolkupyörällä. Usein kelirikon aikaan metsäautotiellä on mahdotonta ajaa henkilöautolla. Metsäautotien keskiosa voi olla myös liian korkea tavallisen auton maavaralle.

Piltuanjoen ylittävä raskaan kaluston silta metsäautotiellä.

Metsäautotiet ylittävät usein vesistöjä, jolloin niiden varteen on rakennettava raskaat ajoneuvot kannattava silta tai mahdollisesti sillan asemesta kahlaamo.

Metsäteiden rahoitus

Metsäautoteiden rakentamiseen myönnetään julkista rahoitustukea kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella. Tukien myöntämisestä vastaa alueellinen metsäkeskus. Tuen yleisenä perusteena on metsätien soveltuvuus metsätalouden ympärivuotisiin kuljetuksiin. Tien perustaminen tai perusparannus on oltava kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen, jotta tukea voidaan myöntää. Lisäksi metsäautotien perustamiseksi on muodostettava tiekunta ja varmistuttava yksityistielain mukaisesta tieoikeudesta. Julkisilla varoilla perustettava metsätie toteutetaan aina yhteishankkeena, eikä yhden tilan hankkeita voida avustaa.

Metsätalouden kuljetusten on oltava vähintään 40 %, jotta tuki voidaan myöntää. Tiehankkeen suunnittelu maksetaan kokonaan valtion tuella, mutta arvonlisävero osuus laskutetaan tieosakkailta.

Työn voi aloittaa sen jälkeen kun metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman. Tavallisesti metsäkeskus valtuutetaan hankkeen vetäjäksi ja valvojaksi, mutta tehtävään voidaan palkata myös tieisännöitsijä.

Julkisentuen määrä on alueesta riippuen 40-60 % kokonaiskustannuksista. Tuki myönnetään yksityisille tieosakkaille, ei tiekunnalle, millä on myöhemmin merkitystä tienkäytön rajoittamisen suhteen.[1]

Lähteet

  1. a b Esko Hämäläinen: Tiekunta ja Tieosakas. Suomen Tieyhdistys, 2007. ISBN 978-952-99824-0-0

Katso myös

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.