Marjatta Kallio

Marjatta Kallio
Kallio elokuvassa Syntipukki (1957)
Henkilötiedot
Koko nimi	Marjatta Elina Kallio
Syntynyt	10. helmikuuta 1924 Tampere
Kuollut	7. heinäkuuta 2003 (79 vuotta) Espoo
Ammatti	näyttelijä, laulaja
Puoliso	Kai Lappalainen (vih. 1953–60) Saulo Haarla (vih. 1961–65)
Näyttelijä
Aktiivisena	1946–1976
Merkittävät roolit	Niskavuoren Heta Syntipukki Yhteinen vaimomme
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Marjatta Elina Kallio (10. helmikuuta 1924 Tampere – 7. heinäkuuta 2003 Espoo) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hän työskenteli Helsingin kaupunginteatterin riveissä lähes 30 vuotta. Kallio muistetaan erityisesti pirteiden nais­osien tulkitsijana.^[1]

Kallio oli taitava komedienne, ja hänen rooli­työskentelynsä oli yhtä aikaa kepeää ja keskittynyttä. Hänet muistetaan erityisesti nais­pää­osistaan Ville Salmisen Karjala-tri­logian elo­kuvissa Säkki­järven polkka ja Anu ja Mikko, Valentin Vaalan ohjaamassa satiirisessa komediassa Yhteinen vaimomme, Aarne Tarkaksen sotilas­farssissa Vatsa sisään, rinta ulos! ja Matti Kassilan komediassa Synti­pukki. Niin ikään hän näytteli sivu­roolia Kassilan elo­kuvassa Isän vanha ja uusi. Kallio teki viimeisen elo­kuva­roolinsa 1968.

Marjatta Kallio oli Tampereen Teatterin näyttelijänä vuosina 1946–1949. Helsingin kaupunginteatterin riveissä hän oli 1949–1976. Hän niitti mainetta varsinkin musikaaleissa ja komedioissa. Hän näytteli muun muassa Pirkko Raition eroajais­näytelmässä Edvardin lapset, jossa hän oli yksi lapsista, kaksi muuta olivat Martti Katajisto ja Usko Kantola. Vakavampia rooleja hän teki Kansan­teatterin näytelmissä, kuten Lorcan Bernarda Alban talo ja Eila Pennasen esikois­näytelmässä Aurinko­matka. Niska­vuoren Hetan ensi-illassa Kallio näytteli Hetan toista tytärtä Kerttu Harjulaa, kuten saman­nimisessä elo­kuva­versiossakin.^[1]

Kallion elo­kuva­ura alkoi 1951 pikku­osilla elo­kuvissa Vihaan sinua – rakas ja Tytön huivi. Seuraavana vuonna hän tulkitsi Hetan ujompaa tytärtä Kerttua Niskavuoren Hetassa. Elo­kuvassa Yhteinen vaimomme hän näyttelee yhteis­vaimo Jenniä.^[2] Matti Kassilan elo­kuvassa Synti­pukki Kallio vetää elo­kuvan kakkos­juonta tasokkaana myyjätär Irja Salona. Vatsa sisään, rinta ulos! -elo­kuvassa (1959) Marjatta Kalliolla on nais­pää­osa pirteänä voimistelun­opettajana. Hänen vasta­näyttelijänään oli Helge Herala.^[1]

Television puolella Kallio muistetaan 1970-luvun sarja­näytelmän Eeva nimi­roolista, jossa hän esitti ”keski-ikäistä, erittäin hyvin säilynyttä Eeva Kesästä”.^[1]

Marjatta Kallio esiintyi myös radio­kuunnelmissa. Hänellä oli muun muassa Orava Nappi­silmän rooli Yleisradion Radioteatterin kuunnelmassa Noita Nokinenä. Itse noitaa esitti Marja Korhonen. Kallio on levyttänyt kappaleet ”Blues sateessa”, ”Liisan­katu”, ”Olenko minä minä?”, ”Puhallin­sekstetti”, ”Ruma Elsa” ja ”Ruusu­kvartetti”, jotka hän lauloi yhdessä Lasse Huurteen kanssa. Laulut äänitettiin 1960, ne sävelsi Jorma Panula ja sanoittivat Saulo Haarla sekä Ensio Rislakki. ^lähde?

Kallion ensimmäinen avio­puoliso oli näyttelijä ja lavastaja Kai Lappalainen 1953–1960 ja toinen puoliso näyttelijä Saulo Haarla 1961–1965.^[1]

Marjatta Kallio on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle synnyinkaupunkiinsa Tampereelle.^[3]

Marjatta Kallion näyttämö­tehtäviä olivat muun muassa:^[1][4]

• Meteli.net
• Yle.fi/tv2/elokuvat^{[vanhentunut linkki]}
• Marjatta Kallion esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Luoma, Rauni: Ilon ja murheen näyttämöllä. Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13829-0