Kevätlaulu (Tanttu)

Kevät taas tuli rannoille Puulan veen,

on kohta jo toukojen aika,

on kohta jo kirkkahan kuulahat yöt

ja siksi, oi siksi sä syömmeni lyöt,

sinut hurmaapi kevähän taika.

Kevät taas tuli, lahteni läikyn sai,

sen kalvossa kalaset laukoo,

saa hiirenkorvalle rannan raita

ja vihreän verkansa sarkani kaita

ja kukkaset umppuja aukoo.

Kevättuntua sieluni tulvillaan

kotilahteni kalvoa soudan,

kun päivyt heittävi hohdettaan

ja ilta kun viihtävi varjollaan,

minä kultani mukahan noudan.

Kevätyönä kun ihminen unhottuu

povi polttava povea vasten,

kun huulet suostuvat suudelmaan,

niin silloin suuria haaveillaan

iki-onnesta ihmislasten.

1912.

Lähde: Tanttu, Kasperi 1913: Nuoresta sydämestä: runovalikoima. Kustannusosakeyhtiö Valonvalta, Mikkeli.