Alkusana

Kas, kurkein kiila kiitää etelähän

ja pääskysparvet hyvästiä heittää,

ens hallan huurahuntu maata peittää,

saa tuulen kera lehdet lentämähän.

Mä lohduks menneen kesän ikävähän

kätköistä esiin vanhat laulut kaivan

ja pyydän Teitä näkemään sen vaivan,

niin että niitä katselette vähän.

Ne ei tuo mitään uutta elämähän,

vaan kevätuskoa ne maahan tähän

syysiltapuhtein tahtois levittää.

Se saapuu aikanansa kevät uus

ja koittaa Suomen suuri vastaisuus,

jos kestämme, kun myrskyt myllertää.

Lähde: Tanttu, Kasperi 1913: Nuoresta sydämestä: runovalikoima. Kustannusosakeyhtiö Valonvalta, Mikkeli.