-nen

-nen (38)

1. johdin, jolla muodostetaan suomen substantiiveista diminutiiveja
2. yleinen sukunimen pääte

• Toisinaan liitetään yksikön heikkoasteiseen vartaloon:

  hepo, hevo|n > hevonen

• [2] sukunimen pääte: Perinteiset itäsuomalaiset nen-päätteiset nimet perustuvat yleensä henkilön nimen, joko ristimänimen, sen lempinimen tai lisänimen muodossa. Myöhemmät länsisuomalaiset nen-päätteiset nimet lienevät saaneet mallinsa niistä, mutta poikkeavat aiheidensa puolesta. Ne perustuvat asumusten paikkaa, maastoa ja luontoa kuvaaviin sanoihin.^[1]

• -nen-johtimen erikoistuminen substantiiveihin ja -inen-johtimen erikoistuminen adjektiiveihin on oppitekoista.

• lehtinen, osanen, palanen