[go: up one dir, main page]

Siirry sisältöön

yrjö

Wikisanakirjasta
Katso myös: Yrjö

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

yrjö (1)

  1. (arkikieltä) oksennus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈyrjø/
  • tavutus: yr‧jö

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yrjö yrjöt
genetiivi yrjön yrjöjen
partitiivi yrjöä yrjöjä
akkusatiivi yrjö;
yrjön
yrjöt
sisäpaikallissijat
inessiivi yrjössä yrjöissä
elatiivi yrjöstä yrjöistä
illatiivi yrjöön yrjöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi yrjöllä yrjöillä
ablatiivi yrjöltä yrjöiltä
allatiivi yrjölle yrjöille
muut sijamuodot
essiivi yrjönä yrjöinä
translatiivi yrjöksi yrjöiksi
abessiivi yrjöttä yrjöittä
instruktiivi yrjöin
komitatiivi yrjöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo yrjö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Oksennuksen kutsuminen yrjöksi johtunee Kaisa Häkkisen mukaan sanan deskriptiivisestä äänneasusta[1].

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • yrjö Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 1031 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kaisa Häkkinen: Agricolasta nykykieleen