vaasi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vaasi (5)
- (arkikieltä) maljakko
- Vaasissa oli värikkäitä tulppaaneja.
- (taidehistoria) antiikin ajan ja muinaiskulttuurien astia; niiden luokittelu muodon ja käyttötarkoituksen mukaan
- Antiikin Kreikan vaasien muodot
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑːsi/, [ˈʋɑ̝ːsi]
- tavutus: vaa‧si
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vaasi | vaasit |
genetiivi | vaasin | vaasien (vaasein) |
partitiivi | vaasia | vaaseja |
akkusatiivi | vaasi; vaasin |
vaasit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vaasissa | vaaseissa |
elatiivi | vaasista | vaaseista |
illatiivi | vaasiin | vaaseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vaasilla | vaaseilla |
ablatiivi | vaasilta | vaaseilta |
allatiivi | vaasille | vaaseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vaasina | vaaseina |
translatiivi | vaasiksi | vaaseiksi |
abessiivi | vaasitta | vaaseitta |
instruktiivi | – | vaasein |
komitatiivi | – | vaaseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vaasi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Sana on laina ruotsin sanasta vas, 'maljakko'. Ruotsin sana pohjautuu saksan ja ranskan välittämänä latinan sanaan vas, 'vati', astia'. Vaasi muistuttaa paljon latinan vastaavaa sanaa, mutta sen merkitys ja lainautumisaika eivät tue suoraa lainautumista. Sana esiintyy ensi kerran suomen kirjakielessä 1853 ilmestyneessä Daniel Europaeuksen teoksessa Svenskt-Finskt Handlexikon - Ruotsalais-suomalainen sanakirja.[1]
Käännökset
[muokkaa]1. maljakko
Ks. maljakko |
Liittyvät sanat
[muokkaa]- alabastron
- amfora
- aryballos
- askos
- dinos
- fiale
- hydria
- kalpis
- kantharos
- krateeri
- kyliks
- lagynos
- lekane
- lekythos
- lutroforos
- mastos
- oinokhoe
- olpe
- pelike
- pithos
- psykter
- pyksis
- rhyton
- skyfos
- stamnos
Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- vaasi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1424. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.