[go: up one dir, main page]

Siirry sisältöön

väsynyt

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

väsynyt (47) (komparatiivi väsyneempi, superlatiivi väsynein) (taivutus[luo])

  1. levon tai unen tarpeessa oleva; uupunut
    Ville ei ole nukkunut pitkään aikaan, hän on varmasti väsynyt.
  2. kyllästynyt
    Olen väsynyt tämän saman asian jauhamiseen!
  3. moneen kertaan kuultu, kulunut, huono juttu tai vitsi
    väsynyt vanha vitsi
  4. (materiaalista) toistuvien muodonmuutosten säröyttämä ja heikentämä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋæsynyt̪/
  • tavutus: vä‧sy‧nyt

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Vastakohta
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

väsynyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä väsyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väsynyt väsyneet
genetiivi väsyneen väsyneiden
väsyneitten
partitiivi väsynyttä väsyneitä
akkusatiivi väsynyt; väsyneen väsyneet
sisäpaikallissijat
inessiivi väsyneessä väsyneissä
elatiivi väsyneestä väsyneistä
illatiivi väsyneeseen väsyneisiin
väsyneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi väsyneellä väsyneillä
ablatiivi väsyneeltä väsyneiltä
allatiivi väsyneelle väsyneille
muut sijamuodot
essiivi väsyneenä väsyneinä
translatiivi väsyneeksi väsyneiksi
abessiivi väsyneettä väsyneittä
instruktiivi väsynein
komitatiivi väsyneine