väljä

Katso myös: välja

väljä (10) (komparatiivi väljempi, superlatiivi väljin) (taivutus [luo])

1. sellainen, joka ei ole tiukka, jossa on runsaasti liikkumatilaa

   väljät vaatteet

2. runsas

   Budjetti on poikkeuksellisen väljä ja ylimitoitettu.

3. (fonetiikka) sellainen, jota äännettäessä kielen selkä on matalalla, jolloin väylä on hyvin avoin

• IPA: /ˈʋæljæ/
• tavutus: väl‧jä

• laaja
• liki-istuva
• löysä

• [3] fonetiikka: avoin, matala

• ahdas
• tiukka
• [3] fonetiikka: suppea

• adjektiivit: puoliväljä, väljähkö, väljänlainen, väljänpuoleinen|
• adverbit: väljähkösti, väljälle, väljällä, väljälti, väljästi, väljään
• substantiivit: väljyys
• verbit: väljehtyä, väljentyä, väljentää, väljetä

• väljä Kielitoimiston sanakirjassa
• väljä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

• Antti Iivonen, Mari Horppila, Miika Heikkonen ja Olli Rissanen: Väljä eli avoin eli matala vokaali (open vowel, low vowel) Fonetiikan perussanasto. 2000. Helsinki: Helsingin yliopisto. Fonetiikan laitos. Viitattu 18.12.2017.