tiheä

tiheä (15) (komparatiivi tiheämpi, superlatiivi tihein) (taivutus [luo])

1. sellainen, jossa yksittäiset oliot ovat tavallista lähempänä toisiaan

• IPA: /ˈt̪iheæ/
• tavutus: ti‧he‧ä

tiheikkö, tihentää, tiheään

• adverbit: tiheästi
• substantiivit: tiheys
• verbit: tihentää, tihetä

• tiheä Kielitoimiston sanakirjassa