testi

testi (5)^[1]

1. koe, kokeilu
2. mittaus

• IPA: /ˈt̪est̪i/
• tavutus: tes‧ti

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	testi	testit
genetiivi	testin	testien (testein)
partitiivi	testiä	testejä
akkusatiivi	testi; testin	testit
sisäpaikallissijat
inessiivi	testissä	testeissä
elatiivi	testistä	testeistä
illatiivi	testiin	testeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	testillä	testeillä
ablatiivi	testiltä	testeiltä
allatiivi	testille	testeille
muut sijamuodot
essiivi	testinä	testeinä
translatiivi	testiksi	testeiksi
abessiivi	testittä	testeittä
instruktiivi	–	testein
komitatiivi	–	testeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	testi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

• testistö, testaus
• testata

• älykkyystesti, dopingtesti, HIV-testi, hormonitesti, huumetesti, kävelytesti, kuntotesti, lihaskuntotesti, palikkatesti, persoonallisuustesti, raskaustesti, sokkotesti, soveltuvuustesti, sukupuolitesti, testikuva, testisarja, testitulos, veritesti

ankkatesti

• testi Kielitoimiston sanakirjassa
• testi Tieteen termipankissa
• Artikkeli 647 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

testi m.

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta testo
2. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta teste

testi

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä testare
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä testare
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä testare
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä testare
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä testare

testī

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta testis
2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta testis
3. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta testum

testi

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta testa

testi

1. keramiikasta valmistettu kannu

• IPA: [tesˈti]

• tavutus: tes‧ti

testi

1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta test
2. (taivutusmuoto) yksikön kolmannen persoonan possessiivimuoto sanasta test

testi

1. ruumiillinen, fyysinen

• IPA: /ˈtɛʃti/

• tavutus: tes‧ti

• substantiivista test ‎(’keho’) ja adjektiivin päätteestä -i