tavutus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (fonetiikka, kielitiede) kirjoitukseen merkitty tai äännettäessä painottamalla esiin tuotu sanojen tavujako
- Aapisen sanat on varustettu tavutuksella lukemaan oppimisen helpottamiseksi.
- Joskus tavutus on tarpeen myös sanakirjassa eron saamiseksi kirjoitusasultaan samanlaisten sanojen välille.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑʋut̪us/
- tavutus: ta‧vu‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tavutus | tavutukset |
| genetiivi | tavutuksen | tavutusten tavutuksien |
| partitiivi | tavutusta | tavutuksia |
| akkusatiivi | tavutus; tavutuksen |
tavutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tavutuksessa | tavutuksissa |
| elatiivi | tavutuksesta | tavutuksista |
| illatiivi | tavutukseen | tavutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tavutuksella | tavutuksilla |
| ablatiivi | tavutukselta | tavutuksilta |
| allatiivi | tavutukselle | tavutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tavutuksena | tavutuksina |
| translatiivi | tavutukseksi | tavutuksiksi |
| abessiivi | tavutuksetta | tavutuksitta |
| instruktiivi | – | tavutuksin |
| komitatiivi | – | tavutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tavutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tavutus- | |
Käännökset
[muokkaa]1. kirjoitukseen merkitty tai äännettäessä painottamalla esiin tuotu sanojen tavujako
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tavutus Kielitoimiston sanakirjassa
- tavutus Tieteen termipankissa
- tavutus Suomen etymologisessa sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39