tupsu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- kimppumainen joukko karvoja, heiniä tms.
- Ilveksen tunnistaa lyhyestä hännästä ja korvien tupsuista.
- hiustupsu, parrantupsu, heinätupsu
- (tekstiilikoriste) tuuhea kimppu lankoja jotka on yläpäästään sidottu; päähineen pyöreä pehmeä pallomainen koriste
- Tyynyn kulmissa on tupsut.
- Verhon reunaa koristaa ylväs tupsunauha.
- Pipon päällä on tupsu.
- tupsujen (Scadoxus) suvun kasvi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪upsu/
- tavutus: tup‧su
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tupsu | tupsut |
| genetiivi | tupsun | tupsujen |
| partitiivi | tupsua | tupsuja |
| akkusatiivi | tupsu; tupsun |
tupsut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tupsussa | tupsuissa |
| elatiivi | tupsusta | tupsuista |
| illatiivi | tupsuun | tupsuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tupsulla | tupsuilla |
| ablatiivi | tupsulta | tupsuilta |
| allatiivi | tupsulle | tupsuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tupsuna | tupsuina |
| translatiivi | tupsuksi | tupsuiksi |
| abessiivi | tupsutta | tupsuitta |
| instruktiivi | – | tupsuin |
| komitatiivi | – | tupsuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tupsu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: tupsullinen
- verbit: tupsuttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]avaintupsu, hiustupsu, koristetupsu, lankatupsu, tupsukoriste, tupsukorva, tupsulakki, tupsunauha, tupsupää, tupsureunus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tupsu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1