tunturi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- varsinkin Fennoskandian maaperässä mannerjään peitossa olleella alueella metsärajan yläpuolelle kohoava vuori. Paikallisesti erityyppisille tuntureille on omia nimityksiä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪unt̪uri/
- tavutus: tun‧tu‧ri
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tunturi | tunturit |
genetiivi | tunturin | tunturien tuntureiden tuntureitten |
partitiivi | tunturia | tuntureita tuntureja |
akkusatiivi | tunturi; tunturin |
tunturit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tunturissa | tuntureissa |
elatiivi | tunturista | tuntureista |
illatiivi | tunturiin | tuntureihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tunturilla | tuntureilla |
ablatiivi | tunturilta | tuntureilta |
allatiivi | tunturille | tuntureille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tunturina | tuntureina |
translatiivi | tunturiksi | tuntureiksi |
abessiivi | tunturitta | tuntureitta |
instruktiivi | – | tunturein |
komitatiivi | – | tuntureine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tunturi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]saamen sanasta duottar[2]. Ks. myös tundra
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]tunturialue, tunturihaukka, tunturihiihto, tunturihotelli, tunturihuippu, tunturijono, tunturijärvi, tunturikasvi, tunturikasvillisuus, tunturikihu, tunturikiuru, tunturikoivu, tunturikuru, tunturilampi, tunturimaisema, tunturimaja, tunturinhuippu, tunturinlaki, tunturineekeri, tunturiopas, tunturipaljakka, tunturiporo, tunturipuro, tunturipöllö, tunturiselänne, tunturiseutu, tunturisopuli, tunturitupa, tunturivaellus, tunturivyöhyke
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
- ↑ Mikko Korhonen: "Saamen kieli", Pikku jättiläinen, s. 695. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.