tulppaani
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- kauniiden kukkien takia viljelty liljakasveihin kuuluva Tulipa-suvun sipulikasvi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ulpːɑːni/
- tavutus: tulp‧paa‧ni
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tulppaani | tulppaanit |
genetiivi | tulppaanin | tulppaanien tulppaaneiden tulppaaneitten |
partitiivi | tulppaania | tulppaaneita tulppaaneja |
akkusatiivi | tulppaani; tulppaanin |
tulppaanit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tulppaanissa | tulppaaneissa |
elatiivi | tulppaanista | tulppaaneista |
illatiivi | tulppaaniin | tulppaaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tulppaanilla | tulppaaneilla |
ablatiivi | tulppaanilta | tulppaaneilta |
allatiivi | tulppaanille | tulppaaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tulppaanina | tulppaaneina |
translatiivi | tulppaaniksi | tulppaaneiksi |
abessiivi | tulppaanitta | tulppaaneitta |
instruktiivi | – | tulppaanein |
komitatiivi | – | tulppaaneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tulppaani- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Hollannin vanhoista muodoista tulpaan, tulipan, ranskan tulipe tai italian tulipa/tulipano kautta turkin ’turbaania’ tarkoittavasta sanasta tülbent. Kasvin eurooppaan tuonut Aughier Ghislen de Busbecq on mahdollisesti ymmärtänyt kasvin kuvailemiseen käytetyn sanan sen turkinkieliseksi nimeksi.[2]
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- tulppaani Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Tulppaani. Kotimaisten kielten keskus
- Artikkeli 4824 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Substantiivi
[muokkaa]tulppaani
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta tulppa
- (taivutusmuoto) yksikön illatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta tulppa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.