täysi

täysi (27) (komparatiivi täydempi, superlatiivi täysin) (taivutus[luo])

1. jossa on suurin mahdollinen määrä siihen mahtuvaa sisältöä

   Haluatko täyden kupin?

   Sali on täysi.

2. koko, kokonainen, mitään pois jättämättä

   Maksoin täyden hinnan.

3. (ihmisestä) kylläinen, vatsa täynnä, ei enää nälkäinen
4. (tähtitiede) Kuun vaihe kun se on oppositiossa Aurinkoon nähden ja näkyy täysin pyöreänä
5. (arkikieli) vahvistavana sanana todellinen,

   Tuo on kyllä täyttä paskaa!

• IPA: /ˈt̪æy̯si/
• tavutus: täy‧si

vanha germaaninen laina^[1]

• täys-

• tyhjä

• (adverbinomaisia taivutusmuotoja) täysin, täynnä, täyteen, täysillä
• adjektiivit: täydellinen, täysinäinen, täyteinen, täytinen
• verbit: täydentää, täyttyä, täyttää

arkintäysi, silmäntäysi, täpötäysi, täysautomaatti, täysijärkinen, täysikuu, täysipäinen, täysiserkku, täysisisar, täysistunto, täysitehoinen, täysivaltainen, täysiveli, täysjäsen, täyskielto, täyskorjaus, täyskulma, täyskäsi, täyskäännös, täysmaito, täysmehu, täysosuma, täyspakkaus, täysparta, täyspitkä, täysraittius, täysremontti, täysserkku, täyssisar, täyssäilyke, täystyöllisyys, täysvakuutus, täysveli

• täysi Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 127, 149, 3707 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa