[go: up one dir, main page]
Siirry sisältöön

suru

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

suru (1)[1]

  1. murhe, alakuloisuuden tunne, jonkin traagisen tapahtuman, kuten läheisen ihmisen menetyksen, aikaansaama pitkäaikainen mielialan muutos

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsuru/
  • tavutus: su‧ru

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suru surut
genetiivi surun surujen
partitiivi surua suruja
akkusatiivi suru;
surun 		surut
sisäpaikallissijat
inessiivi surussa suruissa
elatiivi surusta suruista
illatiivi suruun suruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi surulla suruilla
ablatiivi surulta suruilta
allatiivi surulle suruille
muut sijamuodot
essiivi suruna suruina
translatiivi suruksi suruiksi
abessiivi surutta suruitta
instruktiivi – suruin
komitatiivi – suruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo suru-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi surra + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]
1. alakuloisuuden tunne

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

maansuru, suruadressi, suruaika, suruasu, suruharso, suruhartaus, suruhattu, suruhuntu, suruhymni, surujuhla, surukimppu, surulippu, suruliputus, surumarssi, surumieli, surumusiikki, surunappi, surunauha, surunkyynel, surunlapsi, surunpäivä, surunvalittaja, surunvalittelu, surunvalitteluadressi, surunviesti, surupuku, surureuna, surureunus, surusaatto, surusaattue, surusanoma, surusatakieli, surusoitto, surutalo, surutilaisuus, suruturisti, surutyö, suru-uutinen, suruvaate, suruvaippa, suruviesti, suruvirsi, suruvuosi, sydänsuru

Idiomit

[muokkaa]
  • surutta
    1. ilman liikaa miettimistä tai katumusta
      Heitetään vain kaikki surutta menemään.

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • suru Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 429, 3894 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Japani

[muokkaa]

Latinisointi

[muokkaa]

suru

  1. rōmaji-transkriptio sanasta する

Viro

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

suru

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä suruma
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä suruma
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä suruma

Viitteet

[muokkaa]
  1. ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=suru&oldid=4715633”