suorittaja
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]suorittaja (10)
- henkilö, jolla on tarve suorittaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsuo̯rit̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: suo‧rit‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suorittaja | suorittajat |
genetiivi | suorittajan | suorittajien (suorittajain) |
partitiivi | suorittajaa | suorittajia |
akkusatiivi | suorittaja; suorittajan |
suorittajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suorittajassa | suorittajissa |
elatiivi | suorittajasta | suorittajista |
illatiivi | suorittajaan | suorittajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suorittajalla | suorittajilla |
ablatiivi | suorittajalta | suorittajilta |
allatiivi | suorittajalle | suorittajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suorittajana | suorittajina |
translatiivi | suorittajaksi | suorittajiksi |
abessiivi | suorittajatta | suorittajitta |
instruktiivi | – | suorittajin |
komitatiivi | – | suorittajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suorittaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, jolla on tarve suorittaa
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- suorittaja Kielitoimiston sanakirjassa