ravintola

Katso artikkeli Ravintola Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

ravintola (12)

1. valmiin paikalla nautittavan ruoan, virvokkeiden ja juoma-annosten, usein myös alkoholin, tarjoamiseen erikoistunut liike

• IPA: /ˈrɑʋinˌt̪olɑ/
• tavutus: ra‧vin‧to‧la

ravinto + -la

baari, kapakka, ruokala, ravitsemusliike

• (leikkimielinen) ravinteeli

• substantiivit: ravintoloitsija

anniskeluravintola, asemaravintola, gourmetravintola, grilliravintola, gurmeeravintola, hampurilaisravintola, henkilöstöravintola, hotelliravintola, itsepalveluravintola, kalaravintola, kantaravintola, kasvisravintola, kellariravintola, kesäravintola, kortteliravintola, lounasravintola, lähiöravintola, näköalaravintola, olutravintola, panimoravintola, pikkuravintola, pitsaravintola, ravintola-ala, ravintolailta, ravintolakeikka, ravintolaketju, ravintolakokki, ravintolalaiva, ravintolalasku, ravintolalaulaja, ravintolamuusikko, ravintolanpitäjä, ravintolaorkesteri, ravintolapanimo, ravintolapianisti, ravintolapöytä, ravintolaruoka, ravintolasali, ravintolashow, ravintolatyöntekijä, ravintolavaunu, ravintolayhtye, ravintolayleisö, rinneravintola, seksiravintola, tanssiravintola, terassiravintola, topless-ravintola, ulkoilmaravintola, viiniravintola, yöravintola

• ravintola Kielitoimiston sanakirjassa
• ravintola Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 976, 1161 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa