potkuri
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- (ilmailu, merenkulku) siipipyörä, joka muuttaa lapojensa pyörivän liikkeen väliaineen nopeutta kasvattamalla työntövoimaksi; merenkulussa korvasi siipirattaan
- (puhekieltä) potkukelkka
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpot̪kuri/
- tavutus: pot‧ku‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | potkuri | potkurit |
| genetiivi | potkurin | potkurien potkureiden potkureitten |
| partitiivi | potkuria | potkureita potkureja |
| akkusatiivi | potkuri; potkurin |
potkurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | potkurissa | potkureissa |
| elatiivi | potkurista | potkureista |
| illatiivi | potkuriin | potkureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | potkurilla | potkureilla |
| ablatiivi | potkurilta | potkureilta |
| allatiivi | potkurille | potkureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | potkurina | potkureina |
| translatiivi | potkuriksi | potkureiksi |
| abessiivi | potkuritta | potkureitta |
| instruktiivi | – | potkurein |
| komitatiivi | – | potkureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | potkuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]ohjauspotkuri, potkurikone, potkurinakseli, potkurinlapa, potkuriturbiini
Aiheesta muualla
[muokkaa]- potkuri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6