piha

Katso myös: Piha

Katso artikkeli Piha Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

piha (9)

1. pihamaa, yleensä välittömästi rakennuksen ympärillä oleva rajattu alue

   Usein pihat ovat hoidettuja viheralueita.

2. sisäpiha, rakennusten rajaama alue niiden keskellä
3. tiettyyn tarkoitukseen rajattu alue

   karjapiha, kuormauspiha, temppelin esipiha

4. talo, samassa pihapiirissä olevien rakennusten kokonaisuus

   Käykäähän pihassa!

   Karjalainen piha on ihmisten ja eläinten koti.

• IPA: /ˈpihɑ/
• tavutus: pi‧ha

• koti
• pihatto
• puutarha

• kartano
• tanhua

asfalttipiha, esipiha, etupiha, karjapiha, kotipiha, kävelypiha, linnanpiha, nännipiha, piha-alue, pihakamari, pihakatu, pihakeinu, pihakoivu, pihamaa, pihamaina, pihamökki, pihanurmikko, pihapiiri, pihapuu, piharakennus, piharatamo, pihasauna, pihasyreeni, pihatanhua, ratapiha, sisäpiha, takapiha, umpipiha, valopiha, viherpiha

• ottaa/saada pihalle
  1. (arkikieli, tietotekniikka) ottaa/saada ulos

     Tiedot saa pihalle myös CSV-muodossa.

• piha Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 246 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

piha f.

1. kesakko, pisama

piha

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto substantiivista piht